Yhdenvertainen ja turvallinen pelikulttuuri tutkijoiden tähtäimessä
Tampereen yliopiston Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö järjestää GameCult Talks: Discussing games in culture and society -tapahtumasarjan, jonka tavoitteena on edistää keskustelua pelikulttuurin yhteiskunnallisista näkökulmista. Ensimmäisessä tapahtumassa perjantaina 13. marraskuuta keskustellaan yhdenvertaisuuden edistämisestä pelialalla, pelaajayhteisöissä ja pelinuorisotyössä.
Virtuaalitapahtuma kutsuu keskusteluun mukaan laajan kirjon pelialan toimijoita kuten pelikulttuurin tutkijoita, peliyhteisöjen jäseniä, alan yhdistyksiä, tapahtumajärjestäjiä, pelikasvatuksen asiantuntijoita, kilpapelaajia sekä pelialan kouluttajia.
– Yhdenvertaisuuden toteutumisen eteen tehdään paljon töitä yhteiskunnan eri tasoilla. Tavoitteenamme on saada pelialan toimijat ja tutkijat kohtaamaan ja yhdessä nostaa esille aloitteita kestävän ja turvallisen pelikulttuurin luomiseksi. On tärkeää, että pelitutkijat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun yhdessä muiden pelikulttuuritoimijoiden kanssa, sanoo Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön johtaja Frans Mäyrä Tampereen yliopistosta.
Peleissä ja pelipiireissä liikkuu yhä paljon naisvihaa
Pelikulttuurin lieveilmiöistä ikävimpiä ovat yhdenvertaisuuden loukkaukset, kuten syrjintä monissa muodoissaan. Naispelaajat kohtaavat yhä sukupuoleen perustuvaa häirintää ja jopa vihapuhetta esimerkiksi verkkopeleissä. Viime aikoina julkisuudessa puhuttanut seksuaalinen häirintä on tuttua myös pelialalla.
Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön tutkija Maria Ruotsalainen tutkii naispelaajien asemaa naisvihamielisissä peliympäristöissä. Hänen mukaansa naisvihaa esiintyy myös kilpapelaamisessa (esports).
– Naisia on huomattavasti vähemmän kilpapelaamisen huipulla, mikä juontaa usein juurensa naisten jo alemmilla pelaamisen tasoilla ja harrastepelaamisessa kokemasta syrjinnästä. Pelaajakulttuuri on vahvasti maskuliininen, ja naiset kokevat pelatessaan usein suoranaista vihamielisyytä tai vähättelyä miesten taholta, Ruotsalainen kertoo.
Syrjinnän ja häirinnän lisäksi pelialaa nakertaa peliteollisuuden miesvaltaisuus sekä crunchiksi nimetty ylityökulttuuri-ilmiö.
Tampereen yliopiston tuore Pelaajabarometri 2020: Pelaamista koronan aikaan -tutkimus paljastaa, että 10–75-vuotiaista suomalaisista 98,2 % pelaa ainakin joskus. Pelialan liikevaihto Suomessa vuonna 2019 kipusi 2,2 miljardiin euroon. Suomi on maailmalla etujoukoissa kilpapelaamisessa (esports) sekä pelien kehittäjänä ja pelikulttuuriperinnön tallettajana.
Lue lisää ja tutustu ohjelmaan Game Cult Talks -tapahtuman verkkosivuilla.
Tapahtumaa voit seurata livenä Youtubessa CoE-GameCult -huippuyksikön omalla Youtube-kanavalla.
Lisätiedot
Usva Friman, tapahtuman koordinaattori, Tampereen yliopisto
usva.friman [at] tuni.fi (usva[dot]friman[at]tuni[dot]fi)
Frans Mäyrä, johtaja, Pelikulttuurien huippuyksikkö, Tampereen yliopisto
puh. 050 336 7650
frans.mayra [at] tuni.fi (frans[dot]mayra[at]tuni[dot]fi)
Kuva: SEUL ry / Jussi Jääskeläinen
