Vuoden yhteiskuntatieteilijä Juho Saari: ”Hyvinvointivaltio nojaa sosiaali- ja terveyspoliittiseen tutkimukseen”

Valinnan julkisti Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry Yhteiskuntatieteilijäpäivä-verkkotapahtumasssa 25. marraskuuta.

VTT Juho Saari on sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, joka toimii nykyisenä päätyönään yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaanina Tampereen yliopistossa. Saaren tutkimuksellinen mielenkiinto kohdistuu hyvinvointiin ja terveyseroihin sekä hyvinvointivaltioon.

Keskeiset indikaattorit osoittavat Saaren mukaan Suomen olevan parhaimpia maita elää. Vaurastuminen näkyy elintason kasvuna, mikä puolestaan on kohentanut väestön elämänlaatua ja muokannut elintapoja terveellisiksi.

– Kuitenkin vaurauden keskellä on kolikon toinen puoli eli se, etteivät kaikki ole päässeet mukaan myönteiseen kehitykseen, Saari toteaa.

Suomessa on myös ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta kärsiviä ryhmiä, joita Saari kollegoineen tutki viime vuonna julkaistussa teoksessa Raskas perintö (Gaudeamus 2020).

– Yhteiskunnallisessa keskustelussa on krooninen taipumus määritellä heikossa asemassa olevat ihmiset yhdellä leimalla. Tutkimuksessa kuitenkin havaitaan, että he ovat varsin heterogeeninen, hajanainen ihmisryhmä.

Sama havainto tehtiin myös vangeista teoksessa Suomalainen vanki (Vastapaino 2021), jonka Saari toimitti yhdessä dosentti Sakari Kainulaisen kanssa

Sosiaali- ja terveyspolitiikka hyvinvointivaltion perustana

Saaren mielestä on tärkeää pohtia, miten hänen sanoin suomalaisen yhteiskunnan ”suurinta bisnestä”, 70 miljardin euron kokonaisuutta, hoidetaan eli miten rahat käytetään hyvinvointivaltiossa. Hyvinvointivaltio nojaa sosiaali- ja terveyspoliittiseen tutkimukseen, joka osallistuu sekä uudistusten valmisteluun, päätöksentekoon, toimeenpanoon että seurantaan.

Kierroksia lisää se, että julkisen talouden haasteet vaikuttavat sosiaali- ja terveyspolitiikkaan.

– Kun julkinen talous velkaantuu ja syntyy alijäämää, leikataanko julkisen talouden sisällä sosiaali- ja terveysmenoista vai muista menoista? Mikä mahdollisesti leikkaantuu sosiaalipolitiikan sisällä? Saari havainnollistaa tutkimustaan.

Yhteiskuntatieteilijän työhön on kuulunut epäkohtien osoittaminen ja erilaisten politiikkauudistusten seuraaminen.

–  Yhä useammin yhteiskunnassa on kysyntää toimeenpanokelpoisten ratkaisujen esittämiseen. Niiden edistämisessä, esittämisessä ja toimeenpanemisessa yhteiskuntatieteillä on vielä paljon parannettavaa.

– Meillä on myös taipumus esittää ratkaisuksi julkisten menojen lisäämiseksi liittyviä vaihtoehtoja. Sen sijaan kykymme miettiä, miten nykyisiä resursseja voisi käyttää tehokkaammin, on heikompi, professori Juho Saari sanoo.

Rahankäytön vaikuttavuus ja vaihtoehtoiskustannuksen vertailu siten, että ne saadaan integroitua vaikutuksiltaan arvioituina järjestelmään, on Saaren mielestä sosiaali- ja terveyspolitiikan tulevaisuuden painopisteitä. Aiheesta Saari julkaisi kirjan viime vuonna (Samassa veneessä, Docendo 2020).

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta monilla foorumeilla

– Vaikka valtaosa työstä tulee kansalaisten hyödyksi tutkimuksesta, sosiaali- ja terveyspolitiikan tapaisessa professuurissa on tärkeää, että toiminnalla on yhteiskunnallinen ulottuvuus. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on integroitu osa ajankäyttöäni ja arjen rakenteita.

Saari näkeekin toimintansa monilla foorumeilla vaikuttaneen valinnassa Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi.

Vuosina 2017–2018 Saari toimi pääministerin kansliassa puheenjohtajana vastuullaan eriarvoisuustyöryhmän vetäminen. Viime vaalikaudella hän oli myös sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen selvityshenkilö ja lastensuojelun jälkihuollon uudistustyöryhmän puheenjohtaja. Tällä vaalikaudella Saari toimii sisäisen turvallisuuden selvityshenkilönä ja muissa tehtävissä.

Keväällä 2021 Saari avasi hallituksen puoliväliriihen yhdessä Olli Rehnin ja Markku Ollikaisen kanssa.

Leipäjonot nousivat Saaren tutkimusryhmän työn ansiosta yhteiskuntapoliittisen keskustelun ytimeen. Hankkeen tutkijoista Maria Ohisalo nousi myöhemmin ministeriksi. Sittemmin sama nousu politiikan asialistoilla tapahtui, kun yksinäisyys noteerattiin.

– 2010-luvun alussa huomasin, että yksinäisyyden teema kuplii pinnan alla. Vaikka en ole yksinäisyystutkija, aloin keräämään yhteen eri alojen tutkijoita. Saimme rahoituksen ja tutkimme yksinäisyyttä yhteiskuntapoliittisena ilmiönä, Saari kertoo.

Yksinäisyys pääsi teemana hallitusohjelmaan asti 2017 – vain vuosi siitä, kun tutkijaryhmä oli julkaissut kirjan Yksinäisten Suomi (Gaudeamus 2016).

EU:n tutkimusta ja suomalaisen yhteiskunnan historiaa

Saaren kokopäivätyönä on johtaa dekaanina yhteiskuntatieteiden tiedekuntaa. Tutkimus on tällä erää hänelle ajankäytön puolesta ”harrastus”.

Saaren tutkimusaiheeseen liittyy keskeisenä tekijänä Euroopan unioni. Hän on tutkinut 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien Euroopan integraation ja hyvinvointivaltion vuorovaikutusta.

Noin kolmen vuoden välein Saari julkaisee yhdessä valtio-opin professori Tapio Raunion kanssa kirjan EU:n eri ulottuvuuksista. Saaren laskujen mukaan niitä olisi julkaistu jo seitsemän. Viimeisin kirjoista, Moninaisuudessaan yhtenäinen (Gaudeamus 2021), julkaistiin kuluvana syksynä.

Saarella on myös harrastuksen harrastus: hän tutkailee 1950-luvun suomalaisen yhteiskunnan historiaa. Hän on julkaissut kirjan Kyllikki Saaren murhasta (Gaudeamus 2020). Rikostutkijaksi Saari ei ole ryhtymässä, vaan yhteiskuntatieteilijänä häntä kiinnostaa, miten yhteisö ja yhteiskunta käsittelivät murhaa. Professori debatoi aiheesta siitä myös julkaisseen Teemu Keskisarjan kanssa 8.12. Tampereella. (Tilaisuus yliopiston tapahtumakalenterissa)

Palkintosumman (2500 euroa) Saari lahjoittaa viitenä vuotena peräkkäin parhaille eriarvoisuuden tai hyvinvointivaltion tutkijoille. Palkinnon jakajina toimivat professori Anne Kouvonen Helsingin yliopistosta ja professori Jani Erola Turun yliopistosta.

YKA on valinnut Vuoden yhteiskuntatieteilijän vuodesta 1999 (vuoteen 2003 Vuoden valtiotieteilijä). Valinta tuo esiin yhteiskuntatieteilijöiden monipuolista ja laaja-alaista osaamista yhteiskunnan eri sektoreilla.

Lue myös:
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry: Vuoden 2022 yhteiskuntatieteilijä on Juho Saari
(www.yka.fi)