Vuoden Alumni Suvi Haimin tavoitteena biohajoava tulevaisuus
Suvi Haimi väitteli tohtoriksi 12 vuotta sitten lääketieteellisten biomateriaalien alalta silloisten Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston professorien yhteisohjauksessa ja yhteisessä projektissa. Akateeminen ura vaihtui yrittäjyyteen, tuotekehitykseen, jonka tavoitteena on tuoda kulutustavaroihin ekologisia vaihtoehtoja.
Vaihtoehto perinteiselle muoville
– Vaikka elämme poikkeuksellisia aikoja, yrityksellämme on tällä hetkellä onnistuneen rahoituskierroksen jälkeen suhteellisen vakaa asema. Voimme miettiä ratkaisujamme rauhallisella aikataululla, Suvi Haimi pohtii.
– Toimitusjohtajana minun on tietysti kartoitettava koronatilanteen aiheuttamat erilaiset vaihtoehdot. On mietittävä tilannekuva huonoimmasta ennusteesta optimistisimpaan ja tehtävä niiden pohjalta toimintasuunnitelmat.
Haimin päämääränä on auttaa Sulapacin asiakkaita ja kuluttajia pelastamaan maailma muoviroskalta. Sulapacin materiaaleissa on puun lisäksi biohajoavia sidosaineita kuten tärkkelystä ja selluloosaa. Nämä materiaalit eivät rikastu ravintoketjussa päädyttyään luontoon, vaan biohajoavat täysin.
– Emme voi muuttaa ihmisten käyttäytymistä, mutta voimme tarjota kuluttajille ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Kosmetiikkateollisuus on tärkeä asiakkaamme ja tuotamme myös kulutustavaramarkkinoille esimerkiksi pillejä biohajoavista materiaaleista.
Tiedemaailma ei jäänyt taakse
– Minulla on edelleen kiinteät yhteydet yliopistolle. Tampereella työskentelee monia tuttuja tutkijoita ja ystäviäni. Tänä talvena tarkastettiin muun muassa biomateriaaleja käsittelevä väitöskirja, jonka ohjaajana olen toiminut.
Vaikka Haimin urapolku lähti yliopistolta Suomen Akatemian rahoittaman tutkijatohtorikauden jälkeen yritysmaailmaan, yhteys tiedemaailmaan on pysynyt vahvana. Hän pitää biomateriaalien tieteellistä perustutkimusta erittäin tärkeänä. Kaikkien nanopartikkeleiden eli pienen pienten mikroskoopilla tarkasteltavien hiukkasten käyttäytyminen on monelta osin vielä suuri kysymysmerkki.
– On tärkeää, että mikromuovien ja muiden nanomateriaalien vaikutusmekanismeja tutkitaan ja niiden ominaisuuksista tehdään pitkäjänteistä perustutkimusta. Tähän tarvitsemme yliopistojen osaamista ja voimavaroja, Haimi korostaa.
– Yliopistojen tutkimus pystyy paneutumaan erilaisiin biomateriaalien määrittelyihin ja tekemään tutkimusta taustatekijöistä ja niistä muuttujista, jotka vaikuttavat materiaalien käyttäytymiseen luonnossa tai ihmiskehossa.
Viherpesuun vastattava tutkitulla tiedolla
Tampereen yliopiston kudosteknologian professori Minna Kellomäki toimi aikoinaan Suvin opettajana ja väitöskirjan ohjaajana Tampereen teknillisessä yliopistossa. Minna johtaa tällä hetkellä uudessa Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamaa monikudosmallintamisen huippuyksikköä ja on edelleen tärkeä ystävä ja tukija Suvin elämässä.
– Tutkijana pidän tärkeänä tietysti sitä, että julkinen keskustelu pohjaa tutkittuun tietoon. Olemme Suvin kanssa laatineet vastineita medialle, kun olemme huomanneet vääristyneitä käsityksiä ja väitteitä muoveihin ja biohajoavuuteen liittyvissä asioissa, Minna Kellomäki kertoo.
Lääkinnällisiksi laitteiksi luokitellut tuotteet testataan tarkasti ennen kuin ne saavat myyntiluvan ja pääsevät markkinoille. Niissä ei saa olla raaka-aineista tai valmistuksesta johtuvia epäpuhtauksia. Myös käytettävissä olevien lisä- ja väriaineiden lista on sekin tiukasti valvottu, eikä käyttäjälle saa koitua tuotteista minkäänlaisia riskejä.
– Kulutustuotteiden puolella viranomaisvaatimukset ovat joustavampia ja tuotteet pääsevät helpommin markkinoille. Silti niihinkin käytettävät materiaalit tulisi olla kaikin tavoin ympäristöystävällisiä ja ihmisille harmittomia. Siten nekin pitää tutkia huolella, Kellomäki korostaa.
Yritysjohtajana Suvi Haimi on nähnyt, miten erilaiset intressipiirit yrittävät vaikuttaa päättäjiin, rahoittajiin ja yleiseen mielipiteeseen.
– Ympäristöystävällisyydellä ja luonnonmukaisuudella yritetään myydä monenlaista tuotetta, niin sanottu viherpesu on todella kovaa peliä. Olisi tärkeää, että päätökset perustuisivat tutkittuun tietoon. Yliopistojen tuottama perustutkimus ja tiede yleensä ovat tärkeitä lähtökohtia ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnille, Haimi tiivistää.
Kuvat Silja Viitala ja Jonne Renvall
Teksti Minna Puntila
