Hyppää pääsisältöön

Voiko jääkiekko-ottelukokemus olla vieläkin vaikuttavampi – Tapparan ja TAMKin yhteistyöprojekti selvitti katsojakokemuksia

Julkaistu 7.10.2022
Tampereen ammattikorkeakoulu
TAMKin restonomiopiskelijat Tappara-yhteistyöprojektissa, kuva Mika Kylänen.
Yli 50 TAMKin restonomiopiskelijaa keräsi jääkiekko-ottelukävijöiden kokemuksia ja toiveita Nokia Arenalla syyskuussa. Tapparan toimeksiannosta tehdyn palvelumuotoiluprojektin tuloksia käytetään kävijäkokemuksen kehittämiseen.
Jääkiekon SM-liigajoukkue Tappara ja Tampereen ammattikorkeakoulu sopivat tälle syksylle yhteistyöstä, minkä myötä ensimmäisen vuoden restonomiopiskelijoille tarjoutui mahdollisuus tutustua tamperelaisjoukkueen ottelutapahtumaan ja osallistua sen kehittämiseen. Toimeksiantona opiskelijat toteuttivat noin 100 haastattelua ja 100 havainnointia ja keräsivät yleisöltä satoja ideoita ottelutapahtumakokemuksen parantamiseen. Yhteistyötä on tehty tässä mittakaavassa nyt ensimmäistä kertaa, ja asiakasymmärryksen avulla toimintaa ennen ottelutapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen voidaan parantaa pitkälläkin aikavälillä.

Tapparan ja TAMKin yhteistyöprojekti huipentuu tiistaina 11.10. Nokia Arenan Paidia-tilassa järjestettävään messutapahtumaan. Kymmenen opiskelijatiimiä esittelevät tuloksiaan Tapparan edustajille keskittyen viiden pääkohderyhmän tarpeisiin ja siihen, miten ottelutapahtuma voisi vieläkin paremmin luoda arvoa heille muun muassa markkinoinnin, oheispalveluiden, osallistamisen ja yhteisöllisyyden keinoin.

Viisi kohderyhmää suurennuslasin alla

Reilut viisikymmentä TAMKin restonomiopiskelijaa on päässyt heti opintojensa alussa tositoimiin. He ovat keränneet asiakastietoa ja osallistaneet yleisöä näkemystensä jakamiseen Tapparan liigajoukkueen tämän kauden kolmessa ensimmäisessä kotiottelutapahtumassa Nokia Arenalla syyskuussa. Menetelminä on hyödynnetty henkilökohtaisia haastatteluja, havainnointia tapahtumassa sekä ideoiden keruuta muistilapuin.

Tappara on toimeksiannossaan rajannut tiedon tarpeensa viiteen kohderyhmään ottelutapahtumien kuluttajayleisöstä: lapsiperheet, kaveriporukat, kausikorttilaiset, satunnaiskävijät sekä ei otteluissa kävijät. Jokaiseen kohderyhmään on pureutunut kaksi opiskelijatiimiä. Se on tuonut huomattavasti lisää resursseja tunnistaa ja ottaa haltuun kyseisten asiakasryhmän näkökulmia, tarpeita, kipupisteitä ja hyötyjä.

– Yhteistyöprojekti on hieno esimerkki tilanteesta, jossa kaikki osapuolet voittavat. Tiimien ajallinen panos ja sopivat työkalut ja menetelmät tarjoavat Tapparalle käytännönläheisiä ja aitoja ratkaisuja asiakas edellä. Opiskelijoilla on myös sopivan tuore katse ottelutapahtuman kokemisen vaiheisiin – ennen, aikana ja jälkeen, ohjaavina opettajina toimineet lehtorit Tuija Ylä-Viteli ja Mika Kylänen TAMKista kertovat.

Tapparan ottelukuva, TAMK-restonomiyhteistyöprojekti.
Kuva: Tappara

Odotukset korkealla

Ideointia on viety eteenpäin osallistamalla yleisöä kahden ottelutapahtuman puitteissa sekä kerran TAMKin pääkampuksella. Lisäksi opiskelijat ovat tehneet yhteisöllistä ideointia tiimien kesken opettajien fasilitoimana. Ideoinnin lähteinä on käytetty ensisijaisesti yleisön näkemyksiä siitä, mikä toimii ja mikä voisi toimia vieläkin paremmin. Saapuminen, poistuminen, jälkipeleihin jääminen sekä markkinointi ovat tulleet esille tärkeinä kehittämisen kohteina. Lisäksi opiskelijatiimit ovat pohtineet sitä, miten Tapparan ottelutapahtuma voisi olla paitsi sujuvampi ja helpommin lähestyttävä myös mennä vieläkin enemmän tunteisiin ja vahvistaa merkityksellisyyttä kohderyhmissään.

– Odotamme projektin tuloksia kovasti, sillä ottelukävijöiden mielipiteet ja näkemykset ovat tärkeässä roolissa sen suhteen, mihin suuntaan ottelutapahtumaa lähdetään kehittämään. Haluamme, että Tapparan ottelutapahtuma on Suomen paras, ja tämän tavoitteen saavuttamisen arvioi nimenomaan paikan päälle saapuva yleisö, kehitys- ja tapahtumajohtaja Aki Hautamäki Tapparasta paaluttaa.

Yhteistyöprojektin lopuksi Tappara ja TAMKin palveluliiketoiminnan restonomikoulutus keskustelevat vielä projektin tuloksista ja annista sekä mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Lähtökohdat yhteistyön jatkumiselle ovat hyvät.

– Yhteistyö on sujunut todella hyvin, ja se on ollut puolin ja toisin helppoa, osapuolet toteavat yhdellä suulla.


Lisätietoja:
lehtori Mika Kylänen, mika.kylanen [at] tuni.fi (mika[dot]kylanen[at]tuni[dot]fi), 050 465 6477
kehitys- ja tapahtumajohtaja Aki Hautamäki, aki.hautamaki [at] tappara.fi (aki[dot]hautamaki[at]tappara[dot]fi), 044 785 0204