Hyppää pääsisältöön

Viljojen käytöllä havaittu yhteys tyypin 1 diabeteksen esiasteen kehittymiseen perinnöllisesti alttiilla lapsilla

Julkaistu 13.8.2019
Tampereen yliopisto
ruisleipä
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan perinnölliseen riskiryhmään kuuluvilla lapsilla, jotka syövät runsaasti kauraa, vehnää tai ruista, on muita suurempi todennäköisyys saada tyypin 1 diabeteksen esiaste eli muodostaa taudin kehittymiselle tyypillisiä vasta-aineita. Tutkimuksessa viljojen saanti ei kuitenkaan ollut yhteydessä varsinaiseen tyypin 1 diabetekseen sairastumiseen.

Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, joka antaa viitettä siitä, että lapsen viljojen saannilla voi olla yhteys tyypin 1 diabeteksen esiasteen kehittymiselle. Yhteys näkyi myös, kun huomioitiin lapsen energiansaanti, lapsen sukupuoli ja perinnöllinen sairastumisriski.

- Tarvitaan vielä lisätutkimusta, jotta voidaan ymmärtää, altistaako viljojen käyttö todella diabetekselle, vai onko kyseessä sattuman seurauksena saatu väärä löydös tai selittääkö havaittua yhteyttä jokin ihan muu vielä tunnistamaton tekijä, toteaa tutkimusprofessori Suvi Virtanen.

Tutkimus on osa suomalaista DIPP-tutkimusta (Finnish Type 1 Diabetes Prediction and Prevention Study), jossa pyritään selvittämään erilaisia tyypin 1 diabeteksen suoja- ja riskitekijöitä. Tutkimukseen on rekrytoitu ja rekrytoidaan edelleen lapsia, joilla on kohonnut perinnöllinen alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tutkimus kattaa noin 15 prosenttia tutkimusvuosina Tampereen, Turun ja Oulun alueilla syntyneistä. Vain pieni osa perinnöllisesti alttiista sairastuu lopulta tyypin 1 diabetekseen.

Viljoista on paljon terveyshyötyä – tärkeä osa myös lasten ruokavaliota

Ravitsemussuositukset perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön, eikä tämä yksittäinen tutkimus muuta suosituksia.
On vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että täysjyväviljojen ja ravintokuidun saannilla on paljon terveyshyötyjä. Täysjyväviljat sisältävät runsaasti ravintoaineita, ja niiden runsas käyttö pienentää muun muassa todennäköisyyttä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Siksi täysjyväviljat kuuluvat osaksi terveellistä ruokavaliota.

Ravitsemussuosituksissa viljavalmisteita suositellaan leikki-ikäisille vähintään neljä annosta päivässä, mieluiten täysjyväviljatuotteina osana monipuolista ruokavaliota. Vilja-annoksella tarkoitetaan yhtä leipäviipaletta tai noin yhtä desilitraa keitettyä pastaa, riisiä tai puuroa.

Ruokatottumuksia seurattiin ruokapäiväkirjoista

Tässä osatutkimuksessa seurattiin yli 5000:ta Tampereen ja Oulun alueella vuosina 1996–2004 syntynyttä lasta. Lasten ruokatottumuksia seurattiin ensimmäisen kuuden elinvuoden aikana ruokapäiväkirjojen avulla, joita täytettiin yhdestä seitsemään kertaa kotona ja päivähoidossa. Viljojen saanti laskettiin ruokapäiväkirjoista. Lasten mahdollista tyypin 1 diabeteksen esiasteen ja diabeteksen kehittymistä seurattiin 6. ikävuoteen saakka.

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa maailman korkein, ja taudin syitä ei vielä tunneta. DIPP-tutkimus etsii taudin riskitekijöitä, jotta sairastuvuus saataisiin tulevaisuudessa vähenemään. Lapsen ruoan ja ravinnonsaannin yhteyksiä tyypin 1 diabetekseen tutkitaan laajasti. Jatkossa tutkimusryhmä pyrkii selvittämään tarkemmin, mitkä tekijät selittävät viljojen ja tyypin 1 diabeteksen esiasteen välisiä yhteyksiä.

Seurantatutkimukseen osallistuivat Tampereen yliopiston lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Helsingin, Oulun ja Turun yliopistot; Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistolliset sairaalat sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tiedekeskus.

Lähde:
Hakola L, Miettinen ME, Syrjälä E, Åkerlund M, Takkinen H-M, Korhonen TE, Ahonen S, Ilonen J, Toppari J, Veijola R, Nevalainen J, Knip M, Virtanen SM. Association of Cereal, Gluten, and Dietary Fiber Intake With Islet Autoimmunity and Type 1 Diabetes. JAMA Pediatrics 2019.

Artikkelin abstrakti on luettavissa vapaasti tästä.
Koko artikkeli on lehdessä maksullinen.

Lisätietoja:
Suvi Virtanen,
tutkimusprofessori, THL
professori, Tampereen yliopisto
puh. 029 524 8729, suvi.virtanen [at] thl.fi

Leena Hakola
tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
puh. 050 509 9018, leena.hakola [at] tuni.fi

Maija Miettinen
tutkijatohtori, THL
puh. 029 524 7787, maija.miettinen [at] thl.fi