Hyppää pääsisältöön

Viha- ja väkivaltaongelmien takia hoidettujen nuorten elämää seurataan tutkimuksessa

Julkaistu 20.10.2021
Tampereen yliopisto
viitekuvassa särkynyt lasiruutu
Tampereen yliopistossa on alkamassa tutkimus, jossa selvitetään, kuinka vakaviin mielenterveyden häiriöihin liittyvistä viha- ja väkivaltaongelmista kärsineet alaikäiset ovat selviytyneet myöhemmin elämässään.

Rekisteritutkimuksen aineistona ovat reilut 300 potilasta, jotka ovat tähän mennessä olleet hoidettavina vuonna 2003 toimintansa aloittaneessa EVA-yksikössä. EVA on valtakunnallinen Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö Tampereen yliopistosairaalassa.

Rekistereistä käy ilmi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö, koulutusaste ja asema työelämässä. Tutkittavien tiedot anonymisoidaan, joten tutkijat tietenkään eivät saa tietoonsa kenenkään nimetyn henkilön elämäntarinaa.

Tutkimus etsii hyviä ja huonoja merkkejä

Tutkimuksessa saadaan ensimmäistä kertaa kokoavaa tietoa EVA-potilaiden myöhemmistä vaiheista. Lisäksi saadaan tietoa siitä, mitkä tekijät ennustavat nuoren myöhempää selviytymistä ja mitkä tekijät sitä, että psykiatrisen hoidon pitäisi olla vieläkin intensiivisempää.

Tutkimusta johtava nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala kertoo, että kun EVA-yksiköitä perustettiin Tampereelle ja Niuvanniemen sairaalaan, niiden tarve kyseenalaistettiin julkisessa keskustelussa. Samalla tuli vahva yhteiskunnallinen tilaus hoidon tuloksellisuuden arvioinnista.

Kaltiala arvioi, että tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia saadaan jo ensi vuonna.

Nuorten väkivalta ajankohtaisti aiheen

— Viime vuonna keskusteltiin paljon nuorten väkivaltaisuudesta ja väkivaltauutisia oli valitettavasti paljon. Se tietenkin johti keskusteluun, että psykiatrisen hoidon pitäisi tehdä jotain, toteaa Kaltiala.

— Alaikäisten vakavat väkivallanteothan tulkitaan yhteiskunnassa aika nopeasti psykiatrisiksi ongelmiksi. Siksi on ajankohtaista nostaa esiin tieteellistä tutkimusta, joka fokusoi siihen, mikä psykiatristen häiriöiden rooli tässä on ja mikä psykiatrisen hoidon mahdollisuus on.

Kaltiala korostaa, ettei kaikki viha- ja väkivaltakäyttäytyminen ole psykiatrisen häiriön merkki.

— Psykiatrisella hoidolla on mahdollisuuksia silloin, kun meillä on nimenomaan vakaviin psykiatrisiin häiriöihin liittyviä viha- ja väkivaltaongelmia. Mutta jos ihmiset ovat antisosiaalisia ja valinneet antisosiaalisen elämäntavan, sehän ei ole psykiatrisen hoidon keinoin ratkaistavissa oleva asia.

Vaativimpia palveluja tarvitsevat otettava huomioon myös sote-uudistuksessa

Vaativimpia monialaisia palveluja tarvitsevien lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palvelujen järjestämistavasta on keskusteltu sote-uudistusta suunniteltaessa.

— On tiedostettu, että on paljon sellaisia tilanteita, joissa palvelutarve on hyvin monimutkainen ja vaatii laaja-alaista sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen ja toisinaan myös kriminaalihuollon ja päihdepalvelujen yhteistyötä, Kaltiala sanoo.

— On puhuttu niin sanotuista OT-keskuksista, osaamis- ja tukikeskuksista. Viha- ja väkivaltaongelmat ovat yksi alue, joka nousee tässä keskustelussa hyvin vahvasti esiin. Nyt kun sote-uudistus alkaa olla ajankohtainen, se lisää myös tutkimuksen ajankohtaisuutta.

Tutkimusta rahoittaa Lastentautien tutkimussäätiö.