I osa: 14.10. klo 14–16
Webinaarisarjan ensimmäinen osa käsittelee Verkkovihaa yhteiskunnallisena ilmiönä, sekä vihapuheen riskeistä ja työnantajan työsuojeluvelvollisuuksista. Puhujina Atte Oksanen (Professori, sosiaalipsykologia, Tampereen yliopisto) sekä Enni Ala-Mikkula (Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto / Yliopistonlehtori, yritysjuridiikka, Tampereen yliopisto)
Verkkoviha yhteiskunnallisena ilmiönä (Atte Oksanen)
Vihamielinen, häiritsevä ja uhkaava käyttäytyminen on yleistynyt internetissä. Myös moni asiantuntija kokee työssään erilaista kiusaamista, häirintää ja uhkailua. Ilmiö on merkittävä riski työntekijöiden hyvinvoinnille. Se myös myrkyttää yhteiskunnallista keskustelua ja rapauttaa yhteisöjen luottamusrakennetta.
Vihapuheen riski ja työnantajan työsuojeluvelvollisuudet (Enni Ala-Mikkula)
Työssä kohdattu vihapuhe on työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttava riski, joka edellyttää työnantajalta työsuojelutoimenpiteitä. Luonteeltaan tarvittavat toimenpiteet ovat yhtäältä ennakollisia ja toisaalta reaktiivisia. Käytännössä toimenpiteet voivat olla erilaisia toimintaohjeita, tukitoimia sekä työjärjestelyjä
II osa: 9.12. klo 14–16
Webinaarisarjan toinen osa käsittelee sosiaalista mediaa työelämässä, emotionaalisia reaktioita vihaan ja häirintään sekä kunnianloukkausrikosepäilyt esitutkinnassa. Puhujina Reetta OksaTutkija, sosiaalipsykologia, Tampereen yliopisto),Magdalena Celuch(Tutkija, sosiaalipsykologia, Tampereen yliopisto),Kristiina Koivukari(tutkijatohtori, Helsingin yliopisto) ja Sara Lehtilä (projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto).
Sosiaalinen media työelämässä (Reetta Oksa)
Sosiaalista media käytetään yleisesti työelämässä. Samalla myös työpaikkakiusaaminen on siirtynyt verkkoon. Verkossa tapahtuva työpaikkakiusaaminen on yhteydessä moniin psyykkisiin kuormitustekijöihin, jotka vaikuttavat negatiivisesti työntekijöiden työhyvinvointiin.
Emotionaaliset reaktiot vihaan ja häirintään (Magdalena Celuch) (Esitelmä englanniksi)
Moni asiantuntija kohtaa vihaa, mutta reagointitavat vihamielisiin ja häiritseviin viesteihin vaihtelevat. Uhreja ja läheisiä viha ja häirintä ahdistaa. Työntekijät turvautua erilaisiin reagointitapoihin ja selviytymisstrategioihin. Asiantuntijat eivät kuitenkaan usein ilmoita edes vakavia uhkauksia eteenpäin.
Kunnianloukkausrikosepäilyt esitutkinnassa (Kristiina Koivukari ja Sara Lehtilä)
Osana erilaista nettihäirintää ja vihapuhetta saatetaan esittää kommentteja, jotka täyttävät kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Yksittäinen kunnianloukkaus on kuitenkin vähäinen rikos, joten suurta osaa kunnianloukkausepäilyjä koskevista esitutkinnoista ei toimiteta loppuun ja siirretä syyteharkintaan. Tutkimuksemme perusteella esitutkinnan toimittamista ja rajoittamista koskeva päätöskäytäntö vaikuttaa sattumanvaraiselta: vakavimpia loukkauksia ei välttämättä aina tutkita ja toisaalta vähäiset tapaukset saattavat edetä syyteharkintaan.