Verkkohäirintä vaikuttaa toimittajien ja heidän työyhteisöjensä hyvinvointiin
Tutkimus selvitti suomalaisten media-alan ammattilaisten kokemuksia heihin verkossa kohdistuneesta häirinnästä ja vihasta. Lisäksi tutkijat tarkastelivat sitä, miltä verkossa häirittyjen henkilöiden kollegoista tuntuu seurata häirintätapauksia vierestä.
Tutkimustulosten mukaan yli 58 % tutkimukseen haastatelluista media-alan ammattilaisista oli kokenut verkkohäirintää edeltävän kuuden kuukauden aikana. Tutkijat havaitsivat uhrien vastaavan häirintään aktiivisesti ratkaisuilla, joilla he yrittivät pysäyttää häiritsijän. He esimerkiksi estivät häiritsijää lähettämästä uusia viestejä, ottivat häneen yhteyttä tai ilmoittivat tapauksesta poliisille. Passiivisena toimintamallina tutkimus osoittaa tunteiden käsittelyn tavan, jossa uhri ei suoraan pyri muuttamaan häirintätilannetta, vaan hän saattaa turvautua esimerkiksi neuvontaan tai itsesensuuriin.
Tutkimustulokset osoittavat uhrin läheisyyden olevan yhteydessä vierestä seuraavien kollegoiden lisääntyneeseen ahdistukseen. Media-alan ammattilaisten reaktioihin vaikutti myös se, miten usein he itse esiintyivät julkisuudessa. Häirinnän luonteella on merkitystä: vakavampi ja usein esiintyvä häirintä sai aikaan voimakkaampia reaktioita.
Tutkimuksessa havaittiin, että yleinen ja ammatillinen hyvinvointi olivat yhteydessä erilaisiin reaktioihin.
— Hyvinvoinnin ja verkkohäirintään reagoimisen välinen yhteys on tärkeä aihe, mutta sitä on toistaiseksi tutkittu vähän, sanoo väitöskirjatutkija Magdalena Celuch Tampereen yliopistosta.
— Tuloksemme viittaavat siihen, että aktiivisilla ja kostoon liittyvillä reaktioilla verkkohäirintään on kaksijakoinen yhteys hyvinvointiin. Tarkempiin johtopäätöksiin tarvitaan lisätutkimusta, mutta nyt raportoidut tulokset antavat tärkeää tietoa kaikille verkkohäirinnän ennaltaehkäisyn parissa työskenteleville, Celuch jatkaa.
Nettihäirinnällä on laajoja kielteisiä seurauksia
Tutkimuksen mukaan vakava nettihäirintä voi aiheuttaa vierestä seuraavalle ahdistusta etenkin silloin, kun kohteena on kollega tai työyhteisön jäsen.
Tutkijat pohtivat häirinnän vaientavaa vaikutusta. Kiusaaminen voi johtaa jopa siihen, että ammattilaiset vaihtavat työpaikkaa, pidättäytyvät julkisesta keskustelusta tai ryhtyvät sensuroimaan toimintaansa.
— Verkkohäirinnän kielteiset vaikutukset eivät rajoitu vain sen kohteeksi joutuneisiin, vaan ne kohdistuvat laajemmin julkiseen keskusteluun. Hankkeemme tulosten mukaan liian moni asiantuntija kohtaa töidensä vuoksi häirintää internetissä, sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen painottaa.
Tutkimukseen osallistui 695 media-ammattilaista, jotka vastasivat kyselyssä kokemuksistaan verkossa tapahtuneesta häirinnästä. Viha ja julkisuus -hankkeessa on tutkittu myös tutkijoiden, poliitikkojen ja suomalaisten työntekijöiden kohtaamaa vihaa ja häirintää. Tutkimushanketta on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö vuosina 2020–2022.
Tutkimusartikkeli
Celuch, M., Latikka, R., Oksa, R., & Oksanen, A. (2023). Online Harassment and Hate Among Media Professionals: Reactions to One’s Own and Others’ Victimization. Journalism & Mass Communication Quarterly. https://doi.org/10.1177/10776990221148987
Viha- ja julkisuus -tutkimushanke
Lisätietoa
Professori Atte Oksanen
atte.oksanen [at] tuni.fi
050 318 7279
Tutkija Magdalena Celuch, magdalena.celuch [at] tuni.fi
