Väitös

Veera Nikkola: Ultravioletti B -säteilyn ja ihon sisäisen kellon välillä on yhteys – tutkimus voi auttaa estämään ihon palamista

Veera Nikkola.
Monet ihon toiminnot ovat sidoksissa vuorokaudenaikaan, koska iholla on oma sisäinen kellonsa. Myös ultravioletti B (UVB) -säteilyn aikaansaama ihon punoitus on eläimillä tehdyissä tutkimuksissa ollut riippuvainen vuorokaudenajasta. Tampereen yliopistossa väittelevä Veera Nikkola selvitti ihmisihon sisäisen kellon ja UVB-säteilyn välisiä vuorovaikutuksia.

Auringon ultraviolettisäteily on merkittävin ihosyöpien riskitekijä. Säteilyn biologisesti aktiivisin osa on UVB-aallonpituusalue. Ihmisihossa valmistuu sisäisen kellon toimintaan eli vuorokausirytmiin vaikuttavia proteiineja sekä melatoniinia, joka on tärkeä vuorokausirytmiä säätelevä hormoni. Näiden yhteydestä ihon palamiseen ei toistaiseksi ole juuri lainkaan tietoa.

– UVB-säteily aiheuttaa ihon palamista ja vaurioittaa ihosolujen perimää. Halusin tutkimuksessani selvittää tämän punoituksen ja ihon sisäisen kellon välisiä yhteyksiä, Veera Nikkola kertoo.

Nikkola tutki vuorokaudenajan vaikutusta UVB-säteilyn aiheuttamaan punoitukseen mittaamalla terveiden vapaaehtoisten ihon punoitusta aamulla ja illalla käyttämällä kapeakaista UVB -valotestiä. Testihenkilöiden ihosta otetuista koepaloista analysoitiin sisäisen kellon toimintaan vaikuttavien proteiinien sekä melatoniinihormonin määriä. UVB-säteilyn vaikutusta ihon vuorokausirytmiin tutkittiin lähettiribonukleiinihapon (mRNA) analyysien avulla iho- ja ihonalaisrasvanäytteistä.

– Iho punoitti voimakkaammin illalla verrattuna aamuun, kun käytettiin kapeakaistaista UVB –säteilyä eli samaa, jota käytetään ihosairauksien valohoidoissa. UVB-säteilyä saadaan myös auringosta ja se aiheuttaa kesäisin ihon palamista. Vuorokaudenajan vaikutus säteilyn polttavuuteen on tärkeä tieto, jotta palamista ja sen aiheuttamia haittoja voitaisiin estää, Nikkola sanoo.

Veera Nikkola havaitsi myös, että iholle suunnattu UVB-säteily muutti vuorokausirytmin osalta keskeisten geenien luentaa ihossa ja sen alaisessa rasvassa.

– On siis mahdollista, että UVB kykenee tahdistamaan ihon sisäistä kelloa, Nikkola sanoo.

Tutkimuksessa havaittiin myös ihonsisäisen melatoniinin määrässä eroja eri vuorokaudenaikoina. Tämä ei kuitenkaan selittänyt punoitusherkkyyden vaihtelua, vaan ilmiön taustamekanismin selvitys vaatii lisää tutkimusta.

– Parempi ymmärrys ihon punoitusherkkyyteen vaikuttavista tekijöistä ja niiden yhteydestä vuorokausirytmiin voi avata uusia kehityssuuntia ihosyöpien ehkäisyssä ja ihosairauksien hoidossa, Nikkola kommentoi.

Lääketieteen lisensiaatti Veera Nikkolan ihotautien ja allergologian alaan kuuluva väitöskirja Interactions Between Ultraviolet B (UVB) Radiation and Circadian Clock in the Skin tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 19.03.2021 kello 12 alkaen Arvo rakennuksen Jarmo Visakorpi salissa Arvo Ylpön katu 34, Tampere, Vastaväittäjänä toimii professori Kaisa Tasanen-Määttä Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Teea Salmi lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1874-1

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.

Kuva: Jussi Nikkola

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat