Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Veera Kangaspunnan mukaan verkkouutisten kommentointia on tyypillisesti lähestytty kommentointiin liittyvien ristiriitaisten ennakko-oletusten kautta. Erityisesti kommentoinnin negatiiviset puolet, kuten vihapuhe ja karkea kielenkäyttö, ovat saaneet tutkijat ja journalistit sekä verkon käyttäjät varpailleen.
– Tutkimukseni aikana olen todennut, että kaikilla tuntuu olevan mielipide kommenteista ja kommentoijista, mutta melko vähän varsinaisia analyyttisia huomioita itse ilmiöstä.
Tutkimuskentällä asetelmaa on leimannut oletus siitä, että verkkouutisten kommentoinnin pitäisi täyttää tietyt odotukset ollakseen esimerkiksi riittävän merkityksellistä yhteiskunnallista toimintaa. Kangaspunnan mielestä kommentointia pitää lähestyä myös käyttäjien näkökulmasta – syntyykö merkityksellisyys käyttäjissä itsessään?
– Tutkimuksessani tarkastelemani kommentit pitivät sisällään sekä yhteiskunnallisesti virittyneeksi tulkittavaa osallistumista, esimerkiksi yhteisten ongelmien ratkaisupyrkimyksiä, että selvemmin henkilökohtaiseksi tulkittavaa toimintaa, esimerkiksi itsensä viihdyttämistä huumorin keinoin. Nämä molemmat on mielestäni mahdollista ymmärtää käyttäjien näkökulmasta merkitykselliseksi. On selvää, että kommentoinnilla on käyttäjille väliä.
Kangaspunta tarkasteli väitöstutkimuksessaan Talvivaaran kipsisakka-altaan vuotoon liittyviä verkkouutisia ja niiden alle kirjoitettuja kommentteja kolmesta verkkolehdestä, Helsingin Sanomista, Kainuun Sanomista ja Sotkamo-lehdestä aikavälillä marraskuu 2012 – toukokuu 2013.
– Talvivaaran tapauksessa mielenkiintoista on muun muassa ristiriitaisen ympäristöaiheen yhtäaikainen paikallisuus ja kansallisuus. Mediat ympäri Suomen seurasivat intensiivisesti kaivoksen tapahtumia. Lähdin tutkimuksessani siitä oletuksesta, että tässä asetelmassa kommenttikentät tarjosivat keskustelutilan erityisesti niille, jotka eivät päässeet ääneen mediassa.
Tutkimuksessa tarkastellut kommentit tekivät näkyväksi esimerkiksi sitä, miten verkkolehtien käyttäjät lopulta suhtautuivat Talvivaaran tapahtumiin ja millaisin keinoin he suhteuttivat itsensä käytyyn keskusteluun. Kaiken kaikkiaan kommenttien systemaattinen analyysi osoitti, että kommentointi on varsin monitahoinen osallistumisen muoto, joka tarjoaa tutkimuskohteena loputtomasti tulokulmia.
– Jokainen kommentoiva käyttäjä on yksilö, jota ympäröi tietty muuttujien kokonaisuus. Tutkijana pyrin kysymään jokaisen kommentin kohdalla, mitä kaikkea kirjoitettu kommentti voi juuri tälle käyttäjälle edustaa. Emme pysty ymmärtämään kommentointia ilmiönä, jos tyydymme niputtamaan kaikki kommentoijat ja kommentit yhteen ja toteamme, että kommentointi ei ole mielekästä toimintaa tai keskustelua ollenkaan.
Veera Kangaspunta on kotoisin Nokialta, ja tällä hetkellä hän työskentelee jatkotutkimuksensa parissa Tampereen yliopistossa. Journalistin kulttuurin edistämissäätiön ja Media-alan tutkimussäätiön rahoittama hanke pyrkii selvittämään verkkouutisten kommentoijien motiiveja kyselytutkimuksen avulla.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Veera Kangaspunnan mediatutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Verkkouutisten kommentit julkisen osallistumisen muotona ja julkisen rajapinnoilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 22.1.2021 kello 12. Vastaväittäjänä toimii tohtori Kari Karppinen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kaarina Nikunen Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä, Zoom meeting ID 622 0569 2892
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1818-5
Kuva: Jani Lahtinen