Yhteiskuntatieteiden maisteri Laura Peutereen väitöskirja tarjoaa tutkittua tietoa viimeaikaiseen keskusteluun kotitöiden jaosta vanhempien kesken ja perhevapaajärjestelmän kehittämisestä. Nykyisessä perhevapaajärjestelmässä, työmarkkinoissa ja sukupuolten rooleissa on monia sellaisia piirteitä, jotka kokonaisuutena pönkittävät äitien pidempiä perhevapaajaksoja ja ylläpitävät heidän päävastuullista rooliaan lasten- ja kodinhoidossa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin äitien työurien eriytymistä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen sekä keski-ikäisten, perheellisten naisten ja miesten työurien eriytymistä. Lisäksi tarkasteltiin sitä, mitkä tekijät ennustivat erilaisille työurapoluille päätymistä. Määräaikaiset työsuhteet ja asuinkunnan tarjoamat kotihoidontuen kuntalisät olivat yhteydessä äitien heikompaan työmarkkinakiinnittymiseen.
Lasten syntymän jälkeen myös vastuu kotitöistä ja lapsista usein kasautuu äitien harteille. Myös tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että naiset kantoivat keskimäärin enemmän vastuuta kotitöistä ja lapsista kahden vanhemman perheissä. Päävastuun kantaminen voi ajan myötä rajata mahdollisuuksia työelämässä monin tavoin; heikentää jaksamista, rajata esimerkiksi mahdollisia työaikoja tai -matkoja, tai vaikuttaa työnantajien arvioon sitoutuneisuudesta ja sitä kautta uramahdollisuuksiin.
Tutkimuksen mukaan vastuu kotitöistä ja lapsista olivat yhteydessä sekä miesten että naisten heikompaan työmarkkinoille kiinnittymiseen myöhemmin. Kun otettiin huomioon aikaisempi asema työmarkkinoilla ja muita taustatekijöitä, näkyivät yhteydet perhevastuiden ja heikon työmarkkinakiinnittymisen välillä vahvemmin miehillä. Perhevastuut voivat olla hankalia etenkin miesvaltaisilla aloilla.
- Pidemmän vanhempainvapaan kiintiöiminen isille on yksi keino tasata sukupuolten välistä työjakoa palkattomassa työssä ja palkkatyössä, niin pariskuntien välillä kuin pitkällä tähtäimellä laajemmin yhteiskunnassa, Peutere sanoo.
- Se voisi osaltaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, missä määrin määräaikaiset työsuhteet ylipäätään kasautuvat juuri nuorille naisille, Peutere toteaa.
Väitöskirjatyössä analysoitiin ja vertailtiin myös kuntien palvelukseen 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa tukityöllistettyjen henkilöiden työmarkkinakiinnittymistä kuuden seuraavan vuoden aikana. Trajektorianalyysi paljasti neljä erilaista työmarkkinapolkua, joista yksikään ei johtanut vakaaseen työmarkkina-asemaan, mutta suurin osa tutkituista saavutti kuitenkin vähitellen vahvistuvan työllisyyden polun. Noin 10 prosenttia ei kiinnittynyt työmarkkinoille lainkaan kumpanakaan ajanjaksona.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Laura Peutereen työterveyden alaan kuuluva väitöskirja Trajectories of labour market attachment after family and work related transitions tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 13.12.2019 klo 12 alkaen Virta-rakennuksen auditoriossa 109, Åkerlundinkatu 5. Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Pekka Virtanen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1300-5
Kuva: Virpi Saarinen