Hyppää pääsisältöön

Varhaiskasvatuksella vaikutetaan lapsen ja yhteiskunnan tulevaisuuteen

Julkaistu 28.4.2022
Tampereen yliopisto
Professori Heidi Harju-Luukkainen.
Varhaiskasvatuksen professori Heidi Harju-Luukkainen aloitti kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa huhtikuun alussa. Kansainvälisesti suuntautunut professori on ehtinyt työskennellä ennen Tamperetta jo viidessä maassa ja kymmenessä eri yliopistossa.

Kasvatustieteellisen tutkimuksen kenttä on hyvin laaja ja se antaa mahdollisuuden liikkua kansainvälisesti sekä myös teemoista toiseen uran aikana. Tuore Tampereen yliopiston professori Heidi Harju-Luukkainen on tästä hyvä esimerkki: kokemusta on kertynyt monenmaalaisista yliopistoista. Tutkimusryhmiä on edelleen useassa maassa.

– Varhaiskasvatus kiehtoo minua, koska varhaisten vuosien aikana tapahtuu niin paljon lasten kehityksessä. Silloin on mahdollisuus, laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä, vaikuttaa positiivisesti lapsen kehitykseen ja tulevaisuuteen. Varhaiskasvatuksen merkitys on näin ollen myös yhteiskunnallisesti suuri ja minulla on kunnia tutkijana olla aitiopaikalla vaikuttamassa yhteiseen tulevaisuuteemme oman tutkimukseni kautta, hän kertoo.

Yhteiskunnalliset tekijät suuntaavat tutkimusta varhaiskasvatuksenkin alalla.

– Esimerkiksi kestävä kehitys on erityisen tärkeä teema varhaiskasvatuksen tutkimuksessa nyt ja tulevaisuudessa. Tämän lisäksi kaksi- ja monikielisyyteen suuntautuva tutkimus tulee varmasti lisääntymään Suomessa. Yllätyksiäkin mahtuu joukkoon, kuten esimerkiksi kansainväliset pandemiat, professori arvioi.

Laajoja teemoja, kansainvälisiä tiimejä

Heidi Harju-Luukkaista kiehtovat tutkimuksen saralla monet ilmiöt aina varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen. Viime aikoina hän on keskittynyt tutkimuksessaan vahvasti juuri varhaiskasvatuksen eri ilmiöihin. Näitä ovat olleet muun muassa varhaiskasvatuksen pedagogiikka, kielitietoinen varhaiskasvatus, lahjakkaiden lasten opetus, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, varhaiserityiskasvatus ja arviointi. Lisäksi hän tutkii myös hyvinvoivaa myötätuntoista akateemista työyhteisöä.

– Tutkimukseni toteutan aina yhteistyössä joko kansallisissa tai kansainvälisissä verkostoissa. Tällä hetkellä minulla on meneillään useita kansallisia ja kansainvälisiä tutkimuksia. Norjalaisen tutkimusryhmäni kanssa teemme saamenkielisellä alueella maailman suurinta pitkittäistutkimusta erityisvarhaiskasvatukseen liittyen ja tutkimme myös eteläsaamenkielisen varhaiskasvatuksen ja koulun kielitietoista pedagogiikkaa. Australialaisten tutkijoiden kanssa tutkimme maahanmuuttajataustaisten perheiden kokemuksia varhaiskasvatuksesta ja hyvinvoivaa akateemista työyhteisöä, Harju-Luukkainen sanoo.

Kansallisella tasolla professori tekee tutkimusta varhaiskasvatuksen tiimijohtajuudesta, kielitietoisesta pedagogiikasta, varhaiskasvatuksen pedagogiikan määrittelystä, lahjakkaista lapsista, varhaiskasvatuksen opettajan tulevaisuuden työnkuvasta ja verkkovälitteisestä opetuksesta.

– Tutkimukseni teemat ovat laajoja. Myös tänä vuonna saamme eri tiimeillä julkaistua suuren määrän artikkeleita, mutta myös toimitettua kansainvälisiä kirjoja. Näiden kirjojen kirjoittamiseen on osallistunut yli sata tutkijaa ympäri maailman.

Dr. Chili oppijan apuna

Hieman erikoisempi kiinnostuksen kohde Heidi Harju-Luukkaisella on koira-avusteinen oppiminen.

– Luennoillani saattaa piipahtaa pieni kääpiövillakoira Dr. Chili. Mikä sen mukavampaa kuin päästä testaamaan koira-avusteista oppimista käytännössä! Harrastan myös aktiivisesti koirien tottelevaisuuskoulutusta ja näyttelyitä. Tämän lisäksi kudon villasukkia ja toimin järjestöaktiivina. Perheeseemme kuuluu puolisoni lisäksi kolme lasta, joista olen erityisen ylpeä. He ovat olleet vahvasti mukana tukemassa uraani ja kannustamassa, professori kiittelee.

– Olen saavuttanut urallani paljon ja olen siitä erityisen kiitollinen. Minulla on myös ollut paljon vaikuttamisen mahdollisuuksia. Olen saanut olla mukana kehittämässä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tulevaisuuden suuntaviivoja kansallisesti ja kansainvälisesti. Olen myös saanut kehittää opettajankoulutuksia useassa maassa. Koen, että olen tullut urallani siihen pisteeseen, jolloin on aika antaa myös takaisin kaikesta siitä hyvästä mitä itse olen saanut. Iloitsen paljon siitä, kun saan olla mukana auttamassa seuraavaa tutkijasukupolvea ja kehittämässä akateemista työyhteisöä.

Teksti: Sanna Kähkönen
Kuva: Heidi Harju-Luukkaisen arkisto