Hyppää pääsisältöön

Vallanjako kannustaa työntekijöitä tehokkuuteen

Julkaistu 26.2.2019
Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall
Perttu Salovaara tutkii itseohjautuvia organisaatioita, joissa ihmiset toimivat yhteisvastuullisesti ilman jäykkää hierarkiaa ja perinteisiä johtajarooleja. Kuva: Jonne Renvall
Organisaatioiden itseohjautuvuutta tutkiva hanke käynnistyy Business Finlandin rahoituksella.

Suurin osa organisaatioiden ja johtamisen teorioista perustuu ajatukselle, että työntekijät tarvitsevat tarkkaa kontrollia ja ohjausta, koska he ovat laiskoja, epäluotettavia ja ahneita. Mutta entä jos tämä onkin väärä lähtökohta?

Positiivisempi ihmiskuva auttaisi luomaan itseohjautuvuuteen kannustavan organisaation, joka olisi motivoituneempi, innovatiivisempi ja tuottavampi kuin perinteiset organisaatiot.

– Vallan hajauttaminen työntekijöille ei johda kaaokseen tai tehottomuuteen, jos työntekijöillä on riittävät tiedot firman toiminnasta, sanoo yliopistonlehtori Perttu Salovaara Tampereen yliopistosta.

Salovaara on mukana Minimalist Organizational Design -hankkeessa, jolle Business Finland myönsi äskettäin kahden vuoden hankerahoituksen. Hankkeessa tutkitaan itseorganisoituvan organisaation kipupisteitä ja haasteita sekä tarkastellaan, mitä vaiheita organisaatiot käyvät läpi lisätessään itseohjautuvuutta.

Tutkijat ja mukana olevat yritykset käynnistävät Master Class -yhteistyön, jossa tutkimus ja yritysten omat kehitysprojektit tukevat toisiaan. Tutkimushankkeessa ovat mukana Tampereen yliopiston lisäksi Aalto-yliopisto ja Haaga-Helia. Yrityksistä hankkeeseen osallistuvat Debora, JCDecaux, Metso Minerals, Suomen Tilaajavastuu ja Telia.

Itseohjautuvuuden suomalaiset edelläkävijäorganisaatiot Futurice ja Reaktor ovat mukana hankkeessa omilla tutkimus- ja kehitysprojekteillaan.

Perttu Salovaara kirjoitti vuonna 2018 ilmestyneessä kirjassa Riisuttu organisaatio, että tutkimusten mukaan kolmasosa työntekijöistä ei koe olevansa innostunut tai motivoitunut työstään. Tätä Salovaara pitää huikeana ongelmana sekä yksilön että hänet palkanneen organisaation näkökulmasta.

– Motivoituneempi ja ketterämpi organisaatio on tehokkaampi ja tuottavampi. Muutostarve koskee erityisesti organisoitumista. Nyt vaaditaan ihmisuskoisempaa ja ihmiskasvoisempaa organisoitumista, eikä hierarkia tunnu tätä usein tarjoavan, Salovaara kirjoittaa.

Salovaaran arvion mukaan lähes kolmasosa yrityksistä pohtii itseohjautuvuuden lisäämistä, vaikka noin 90–95 prosenttia organisaatioista on edelleen hierarkkisesti organisoitu.

Syynä muutoshaluun ei ole pyrkimys säästää rahaa poistamalla keskijohtoa eikä halu repiä työntekijän selkänahasta enemmän irti sälyttämällä hänelle oman työnsä lisäksi myös osan esimiesvastuusta.

– Tärkein juurisyy on muutoksen nopeus ja toimialojen murros, joka vaatii uudenlaisia toimintatapoja. Yrityksen toiminta vaarantuu, jos se ei osaa reagoida ympäristön muutoksiin. On tehotonta odottaa hierarkian reagointia asiaan, jonka parhaat paikalla olevat asiantuntijat voivat ratkaista itse.

Salovaara kirjoittaa, että itseohjautuvassa organisaatiossa perinteinen johtajan päätäntävalta korvautuu toimintatavoilla, jotka auttavat porukkaa toimimaan yhteisvastuullisesti ilman perinteisiä johtajarooleja.

– Vastoin monien käsitystä siitä, että itseohjautuva organisaatio olisi jotenkin kaoottinen tai epämääräinen, olemassa olevissa itseohjautuvissa organisaatioissa on edelleen prosesseja, rakenteita ja it-järjestelmiä, Salovaara muistuttaa.