Tutkimus

Valinnanvapaus sopii nuorille vanhoja paremmin

Olli Karsio/ Kuva: Jonne Renvall
Tutkija Olli Karsio kokosi katsauksen sosiaalipalveluiden valinnanvapautta koskevasta kansainvälisestä tutkimuksesta. Karsion mukaan tulosten perusteella on vaikea ennakoida sitä, miten suomalaiset käyttäytyisivät, jos valinnanvapaus tulisi osaksi sote-ratkaisua.
Sosiaalipalveluiden valinnanvapaus lisää kansainvälisen tutkimuskatsauksen mukaan palvelunkäyttäjien tyytyväisyyttä, elämänhallintaa ja elämänlaatua. Vanhat ihmiset eivät kuitenkaan hyödy valinnanvapaudesta yhtä paljon kuin nuoret ja vammaiset ihmiset.

Tutkimuskatsauksen laatinut tutkija Olli Karsio hämmästelee sitä, että valinnanvapauden fiskaalisia eli valtiontalouteen liittyviä vaikutuksia ei ole juuri lainkaan arvioitu alan kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa. Tutkimukset keskittyvät palvelunkäyttäjien näkökulmaan, kun taas kuluista ja kustannusvaikutuksista ei löytynyt kattavia tutkimuksia.

Karsio arvioi, että katsauksen perusteella on vaikea ennakoida sitä, miten suomalaiset sote-palveluiden käyttäjät toimisivat, jos heille annettaisiin valinnanvapaus.

Olli Karsio laati katsauksensa taustaraportiksi talouspolitiikan arviointineuvostoa varten. Katsaus valmistui alkuvuodesta, jolloin valinnanvapaudesta käytiin kiivasta keskustelua osana Juha Sipilän hallituksen sote-uudistusta. Kevään vaalien jälkeen muodostettu Antti Rinteen hallitus ilmoitti luopuvansa markkinamalliksi moititusta valinnanvapaudesta.

Valinnanvapaus on kuitenkin hallituskaudet ylittävä ja kasvava trendi. Suomessa se tuli jo 1990-luvulla palvelusetelikokeilun muodossa vanhus- ja päivähoitopalveluihin. Julkisia palveluita suosivissa Pohjoismaissa valinnanvapaudesta on tullut merkittävä poliittinen tavoite sosiaali- ja terveyspalveluihin 1990-luvulta lähtien.

Karsio löysi kansainvälisistä tietokannoista 150 sosiaalipalveluiden valinnanvapautta käsittelevää julkaisua. Mukana on tutkimusraportteja, vertaisarvioituja tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita. Lopullista analyysiään varten Karsio valitsi 30 julkaisua.

Kattavimmat valinnanvapautta käsittelevät tutkimukset koskevat Englannin yksilöllistä ja henkilökohtaista budjetointia ja suoria maksujärjestelmiä sekä Yhdysvaltain Cash and Counseling -valinnanvapausohjelmaa.

Joitakin tutkimuksia on tehty myös Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa, mutta ne eivät Karsion arvion mukaan ole menetelmällisesti yhtä vahvoja kuin Englannin ja Yhdysvaltain esimerkit.

Valinnanvapaus lisää tyytyväisyyttä

Tärkeimpänä tuloksena tutkimuskatsauksesta Olli Karsio pitää sitä, että sosiaalipalveluiden valinnanvapaus lisää palvelunkäyttäjien tyytyväisyyttä ja elämänhallintaa. Valinnanvapauden etujen saavuttamiseksi he tarvitsevat joskus kuitenkin ulkopuolista apua.

Tutkimukset nostivat esiin myös valinnanvapauden kielteisiä puolia. Ruotsissa vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan valinnanvapaus ei parantanut palvelunkäyttäjien elämänlaatua eikä lisännyt tyytyväisyyttä mielenterveyspalveluita kohtaan.

Valinnanvapauden hyödyt vaihtelevat käyttäjäryhmittäin. Monien tutkimusten mukaan nuoret ja vammaiset hyötyvät todennäköisimmin valinnanvapaudesta verrattuna vanhoihin ihmisiin. Joidenkin tutkimusten mukaan valinnan tekeminen ja henkilökohtainen budjetti lisäävät stressiä ja saattavat nousta taakaksi voimaannuttamisen sijasta.

Yhden tutkimuksen mukaan vanhemmat ihmiset tuntevat olonsa vähemmän riippuvaisiksi ja tyytyväisemmiksi silloin, kun he voivat valita hoitavan henkilön ja hoidon ajankohdan. 263:n henkilön haastatteluun perustuvan tutkimuksen mukaan yksilöllistä budjettia käyttävillä vanhoilla ihmisillä oli normaalia enemmän psyykkisiä sairauksia, matalampi hyvinvoinnin taso ja heikompi itsearvioitu terveys verrattuna tavanomaista hoitoa saaviin.

Toiset tutkimukset taas osoittavat, että valinnanvapaus hyödyttää kaikkia ikäryhmiä. Yli 6 500 henkilön puhelinhaastatteluun perustunut tutkimus osoitti Yhdysvalloissa, että Cash and Counseling -ohjelma lisäsi kaikissa ikäryhmissä käyttäjien tyytyväisyyttä saamaansa apuun ja ylipäänsä elämänlaatuunsa.

Vanhoja ihmisiä koskevat tutkimustulokset ovat ristiriitaisia ja usein riippuvaisia kunkin maan sosiaali- ja terveysjärjestelmästä.

Kustannusvaikutuksista vähän tutkimuksia

Sosiaalipalveluiden valinnanvapauden kustannusvaikutuksista on vain vähän tutkimustietoa.

Englannissa vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan yksilöllinen budjetointi oli kustannusneutraali. Kustannustehokkuuden kannalta sillä oli myönteisiä vaikutuksia nuorille aikuisille mutta ei vanhemmille ihmisille.

Tapaustutkimus Englannista osoittaa, että henkilökohtainen budjetti lisäsi kuluja verrattuna tavanomaisten palveluiden käyttöön. Toisen englantilaisen tutkimuksen mukaan henkilökohtainen budjetti oli kustannustehokas mielenterveyspalveluiden ja terveyspalveluiden käyttäjille mutta ei sosiaalipalveluiden käyttäjille.

Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kulut ovat korkeampia Cash and Counseling -ohjelmassa kuin perinteisissä palveluissa. Samanlaisia tuloksia saatiin tanskalaisesta tutkimuksesta, joka koski henkilökohtaista budjettia.

Hollannissa tehty tutkimus osoitti, että henkilökohtaisten budjettien korkea taso nosti palveluiden hintoja. Tämä johtuu siitä, että palvelunkäyttäjät ostavat kalliimpia palveluita heti kun saavat siihen tilaisuuden. Tutkijat arvioivat syyksi sitä, että budjetin käyttäjä ei saa pitää ylijäämää, jos sitä jää palvelun hankinnan jälkeen.

Tanskalaisen tutkimuksen mukaan vanhustenhoidon valinnanvapaus johti siihen, että epäsuorat kulut kasvoivat sitä mukaa, kun palvelunkäyttäjät valitsivat yksityisiä tuottajia.

Työllisyys ja talous jäivät tutkimatta

Olli Karsio ei löytänyt empiirisiä tutkimuksia siitä, miten sosiaalipalveluiden valinnanvapaus vaikuttaa työllisyyteen ja fiskaalisiin eli valtiontalouteen liittyviin seikkoihin. Tutkimusnäytön puuttumisesta huolimatta tämä aihe oli tärkeä peruste Juha Sipilän hallituksen sote-uudistukselle, jonka luvattiin tuottavan jopa kolmen miljardin euron säästöt kansantalouteen.

– On yllättävää, että valinnanvapauden fiskaalisia vaikutuksia sosiaalipalveluihin on tuskin lainkaan tutkittu. Yksi selitys tähän puutteeseen voi olla se, että valinnanvapausuudistukset toteutuvat usein vähittäin eikä tarjolla ole selkeitä esimerkkejä sosiaalipalvelujärjestelmän kokonaisuudistuksista. Tällainen tilanne voi olla myös Suomen sote-uudistuksessa, Karsio kirjoittaa.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Olli Karsio: Free choice in publicly organised and funded social services. Background report for the Economic Policy Council. January 2019.