Hyppää pääsisältöön

Valeprofiilit voidaan tunnistaa laskennallisin menetelmin

Julkaistu 26.3.2019
Tampereen yliopisto
Jyrki Nummenmaa/ Kuva: Jonne Renvall
– Some-jätit ovat toistaiseksi laatineet omat pelisääntönsä, jotka pitäisi nyt muuttaa. Euroopan unioni voisi halutessaan laatia niille hieman erilaiset pelisäännöt, professori Jyrki Nummenmaa ehdottaa.
Tietojenkäsittelyn professori vertaa some-häiriköintiä ja sen tunnistamista dopingiin, jossa tekijät ja kiinniottajat käyvät kilpajuoksua.

Valeuutisia levittävät keinotekoiset some-profiilit voidaan entistä tehokkaammin tunnistaa laskennallisin menetelmin. Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin professori Jyrki Nummenmaa sanoo, että valeprofiilit voidaan tunnistaa jo nykyisin keinoin tiettyyn rajaan asti.

Nummenmaa vertaa some-häiriköintiä huippu-urheilun dopingiin, jossa väärinkäyttäjät keksivät yhä vaikeampia ja kalliimpia menetelmiä, mutta myös keinot niiden jäljittämiseksi paranevat ja väärinkäyttäjät joutuvat ahtaammalle.

Nettihäiriköinnin taltuttaminen riippuu viranomaisten ja lainsäätäjän halusta ja kyvystä tarttua ongelmaan.

– Some-jätit ovat toistaiseksi laatineet omat pelisääntönsä, jotka pitäisi nyt muuttaa. Euroopan unioni voisi halutessaan laatia niille hieman erilaiset pelisäännöt. Suomi ei siihen yksin pysty, Nummenmaa arvioi.

Valheita vai veteliä vaalilupauksia?

Informaatiovaikuttamisesta keskustellaan nyt eduskuntavaalien alla, mutta rajanveto vaikkapa vaalilupausten ja valeuutisten välillä on vaikeaa.

Jyrki Nummenmaa muistelee Juha Sipilän neljän vuoden takaisia koulutuslupauksia, joita monet pitävät valheina.

– On hyvin vaikea tietää, onko pääministerikandidaatin koulutuslupaus tosi vai ei ennen kuin tilanne paljastuu. Laskennallisin menetelmin voidaan tunnistaa lähinnä täysin keinotekoista informaatiovaikuttamista, Nummenmaa sanoo.

Valeuutiset on helpointa tunnistaa MV-lehden kaltaisista julkaisuista, jotka sisältävät täysin perättömiä kirjoituksia.

– Kokonaiskuvaa hämärretään sillä, että ne julkaisevat myös tosia juttuja. Normaalisti uskottavammassa lehdessä satunnainen valeuutinen on vaikeampi huomata. Samoin massaan uppoava some-häiriköinti ja sen takana olevat valeprofiilit on paljon vaikeampia havaita.

Venäjä-mielinen Tappara-fani ilman kavereita näytti keksityltä

Jyrki Nummenmaan epäilykset heräsivät, kun hän havaitsi Facebookissa, että tamperelainen, Tapparaa kannattava nuorimies ylisti estoitta Venäjän politiikkaa. Miehellä ei ollut yhtään some-ystävää eikä muuta aktiviteettia kuin Venäjä-keskustelu.

Nummenmaa on valmis nimeämään Tappara-miehen valeprofiiliksi. Tällaisista keksityistä hahmoista voi kuitenkin syntyä kokonainen valeprofiilien verkosto, joka käy kannustamassa ja tykkäämässä toistensa päivityksiä. Näiden varaan on synnytetty myös erilaisia keinotekoisesti aikaansaatuja mediakampanjoita.

Tällaisia verkostoja voidaan Nummenmaan mukaan jäljittää tietokoneohjelmien avulla. Vihjeitä antavat tiedot siitä, että valeprofiililla ei ole normaalia some-verkostoa eikä normaalia some-käyttäytymistä.

– Tietenkin on fanaatikkoja, jotka toimivat oudosti ja herättävät mielenkiintoa kuten dosentti Johan Bäckman. Tässä tapauksessa mitä ilmeisimmin hän on kuitenkin aito henkilö.

Nummenmaa arvioi, että suurin osa suomalaisista Facebook-profiileista on oikeita siten, että niiden takaa on identifioitavissa elävä ja olemassa oleva ihminen.

– Jos alettaisiin napsauttaa pikarikesakko uhkauksista tai törkeyksistä, niin luulen, että aika moni henkilö sieltä löytyy oikeasti.

Kiinassa säilyy hyvä some-järjestys

Kiinan kansantasavaltaa pidetään lännessä maana, joka vakoilee länttä Huawei-yhtiön kautta.

Jyrki Nummenmaa sanoo Kiinaa kuitenkin maaksi, joka pitää jonkinlaista järjestystä sosiaalisen median käytössäännöissä.

– Kiinassa sosiaalisen median mahti on suuri eikä maa ole tukahduttanut sitä. Jos siellä laittaa todenpitävää asiaa sosiaaliseen mediaan, niin ei se riko ketään vastaan. Mutta jos huuhaa-juttuja laittaa, niin siitä voi tulla iso asia, Nummenmaa sanoo.

Olennaista on lainsäädäntö ja kysymys siitä, onko huono käytös kriminalisoitu eli tuleeko siitä rangaistus. Muutos voitaisiin saada aikaan, jos Kiinan esimerkin mukaiset säännöt koskisivat myös läntistä Facebookia siten, että oikeat henkilöt vastaisivat teoistaan ja valehenkilöiden rikkeet tulisivat Facebookin itsensä maksettaviksi.
 
– Iso tekijä on siinä, millainen ote tähän halutaan. Muuten on aika vaikea nähdä sosiaalisen median tyrehtymistä sinänsä.

Tulevaisuus voi tuoda someen parempia tekoälypohjaisia menetelmiä molemmille puolin pöytää. Ongelmien selvittäminen voi käydä vaikeaksi, jos valeuutisia levittää ensin yksi tekoäly ja sen toimia jäljittää toinen tekoäly.

Internetin perusteknologia voisi olla turvallisempi

Internetin ongelmat eivät koske vain some-häiriköintiä. Uutiset kertovat melkein päivittäin hakkeroinnista, tietomurroista ja palvelunestohyökkäyksistä.

– Ongelma liittyy internetin perusstruktuuriin. Jos sitä haluttaisiin säädellä, niin pitäisi olla lähtökohtaisesti turvallisempi perusteknologia, jota ei nyt ole jostain syystä haluttu sinne järjestää. En tiedä miksi, Jyrki Nummenmaa sanoo.

Nummenmaa on ihmetellyt, johtuuko ongelma siitä, että isot tekijät haluavat vakoilla eivätkä pysty sitä tekemään, jos nettiliikenne on luotettavasti salattua.

Palvelunestohyökkäykset tarkoittavat sitä, että jotakin palvelinta pommitetaan aidoilta näyttävillä palvelupyynnöillä, jotka tulevat tunnistamattomista laitteista.

– Tilanne hankaloituisi, jos verkko olisi sellainen, että siellä olisi vain hyväksyttyjä ja rekisteröityjä koneita, joiden vastuuhenkilöt voitaisiin tunnistaa. Silloin verkko blokkaisi sellaisen liikenteen, joka ei tule hyväksytyistä lähteistä. Tämä vaatisi perusteknologian miettimistä uudelleen.

Mihin tarvitaan vapautta esittää tappouhkauksia?

Voitaisiinko kiinalainen hallittu järjestelmä ottaa toiminnan pohjaksi myös länsimaissa?

– Joidenkin mielestä se rajoittaa yksilönvapautta. Sitä voi miettiä, että millaisiin päämääriin tarvitaan sellaista vapautta, että viranomainenkaan ei voi saada selville, kuka olet, Jyrki Nummenmaa ihmettelee.

Nummenmaa epäilee, että sanomisen vapautta salatun henkilöllisyyden takaa tarvitaan lähinnä kyseenalaisiin tarkoitusperiin.

– Somessa satelee jopa tappouhkauksia, ja sananvapauden perusteella siellä voi sanoa mitä haluaa. Jos tappouhkauksista napsahtaisi vaikka rikesakko ja henkilön tunnistaminen olisi tehtävissä, niin se voisi tuoda vähän paremman somen kuin mitä se nyt on.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Jyrki Nummenmaa on yksi alustajista 26.4.2019 Tampereen yliopiston seminaarissa, jossa puhutaan informaatiovaikuttamisesta ja sen tutkimisesta.