Hyppää pääsisältöön

Väitöstutkimus selvitti syövän hoidon kustannusrakennetta

Tampereen yliopisto
SijaintiEtäyhteydellä
Ajankohta5.6.2020 9.00–13.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Riikka-Liisa Vuorinen
Syöpä ja sen hoito koostuvat monista tekijöistä. Tautikokonaisuutena syöpä vaikuttaa yhteiskuntaan monella tasolla ja väestön ikääntyessä sen aiheuttama taakka tulee lisääntymään. Uusia syöpähoitoja tutkitaan jatkuvasti lääketieteellisen tutkimuksen voimin ja uusia lähestymistapoja syövän hoitoon pyritään kartoittamaan. Erityisesti uudet lääkehoidot ovat usein markkinoille tullessaan kalliita, mikä saattaa rajoittaa niiden saatavuutta ja toisaalta vaikuttaa siihen, millaisia hoitoja on tarjolla.

Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan LL Riikka-Liisa Vuorinen on tarkastellut näitä tekijöitä ja niiden osuutta kohtusyövän, munasarjasyövän ja levinneen munuaissyövän hoidossa. Kohtusyövässä on selvitetty robottiavusteisen leikkauksen ja perinteisen tähystysleikkauksen kustannuseroja, munasarjasyövässä ja levinneessä munuaissyövässä on keskitytty lääkehoitojen kustannuksiin.

Kohtusyövässä ensisijainen hoito on leikkaus ja kohtuun rajoittuneessa matalan riskin syövässä leikkaus voi olla parantava hoito. Vuorinen vertaili tutkimuksessaan robottiavusteisen leikkauksen ja perinteisen tähystysleikkauksen kustannuseroja. Robottiavusteinen kirurgia oli noin 2 000 euroa kalliimpi kuin perinteinen tähystyskirurgia leikkausta kohden, kun molemmilla tavoilla suoritettiin sama toimenpide. Suurimman osan kustannuserosta selittivät robottikonsolin perustamiseen liittyvät kuoletuskustannukset ja robottiavusteisessa toimenpiteessä käytetyt erityiset leikkausinstrumentit.

Syövän lääkehoidossa uudet lääkkeet ovat merkittävästi kalliimpia kuin vuosia markkinoilla olleet lääkkeet. Munasarjasyövässä ja levinneessä munuaissyövässä lääkehoidolla on merkittävä rooli taudin uusiman hidastamisessa ja estossa.

Munasarjasyövän hoidosta Vuorinen selvitti verisuonten uudismuodostukseen vaikuttavan bevasitsumabin osuutta hoidon kustannuksista. Perinteiset syöpälääkkeet muodostivat pienen osan kaikista kokonaiskustannuksista (13 prosenttia) siinä, missä bevasitsumabi muodosti 47 prosenttia kaikista kustannuksista, vaikka sitä sai alle puolet tutkimuksessa tarkastelluista potilaista. Toiseksi suurin kustannuksiin vaikuttava tekijä oli osastohoito, jonka suhteellinen osuus korostui potilasryhmässä, joka ei saanut bevasitsumabi-hoitoa. Näiden potilaiden hoidon kokonaiskustannukset olivat kuitenkin merkittävästi alhaisemmat kuin bevasitsumabi-ryhmän. Bevasitsumabilla pidennetään taudin etenemisvapaata aikaa ja osalla potilaista myös saavutetaan lisää elinaikaa, joten lääkkeen vaikutus yksilölle voi olla huomattava, vaikka kustannukset saattavat olla merkittäviä.

Munuaissyövän hoidossa on myös jo pitkään pyritty estämään uudisverisuonten muodostumista ja niinpä levinneessä munuaissyövässä myös interferoni-alfa-lääke on ollut aikoinaan ensilinjan hoito. Munuaissyöpää koskevassa osatutkimuksessa havaittiin sama kuin bevasitsumabin kohdalla, eli itse lääkehoito muodosti merkittävimmän osan hoidon kustannuksista, kun tarkasteluaikana oli vain syöpälääkehoidon ajankohta. Potilaiden kokonaisseurannassa kuitenkin korostui myös osastohoidon osuus. Vastaavat löydökset havaittiin myös myöhemmässä tutkimuksessa sunitinibi-lääkehoidon kohdalla. Itse sunitinibi-hoito kattoi 73 prosenttia kokonaiskustannuksista. Sunitinibi-tutkimuksessa seurattiin lisäksi potilaiden elämänlaatua, minkä todettiin laskevan hieman lääkehoidon aloituksen myötä, mutta pysyvän vakaana hoidon ajan.

Syövän hoidon kustannuksilla on merkittävä yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen rooli. Hoidon kustannuksiin voidaan vaikuttaa ja syövän hoitojen kustannusten tutkiminen sekä kustannusten osatekijöiden selvittäminen ovat tässä vaikuttamisessa ensiarvoisen tärkeitä.

- Selvittämällä kokonaisuuksia ja osatekijöitä hoidoissa, voidaan kehittää hoitoa kustannustehokkaampaan suuntaan ja näin säästää vähemmän merkittävistä osatekijöistä keskittäen varoja keskeisempiin tekijöihin, Vuorinen toteaa.

- Kansainvälisesti syövän hoidossa on huomattavaakin eriarvoisuutta johtuen hoitojen saatavuudesta nimenomaan kustannustekijöiden ja varallisuuden vuoksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa hoito valitaan kuitenkin ensisijaisesti hoidon vaikuttavuuden ja potilaan saavuttaman hyödyn mukaan, ei pelkästään talousperusteisesti, Vuorinen sanoo.

Väittelijä, lääketieteen lisensiaatti Riikka-Liisa Vuorinen on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja toimii tällä hetkellä alansa kliinisenä opettajana ja erikoislääkärinä Tampereen yliopistossa sekä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Vuorinen on kotoisin Tampereelta ja suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Turun yliopistossa.

Lääketieteen lisensiaatti Riikka-Liisa Vuorisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Costs of Cancer Treatment: Focus on Robotic Surgery and Anti-Angiogenetic Agents tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 5.6.2020 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti Johanna Hynninen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Johanna Mäenpää Tampereen yliopistosta.

Koronavirustilanteen takia Tampereen yliopiston väitöstilaisuuksia ei järjestetä tavallisina yleisötilaisuuksina. Riikka-Liisa Vuorisen väitöstilaisuuteen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvon Ylpön katu 34, voi osallistua enintään 50 henkilöä. Paikalle haluavien pitää ilmoittautua 3.6. mennessä sähköpostitse: riikka-liisa.vuorinen [at] tuni.fi

Muut voivat seurata väitöstilaisuutta etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1571-9


Kuva: Jukka Lehtiniemi