Lääketieteen lisensiaatti Kristina Veskimäen väitöstutkimuksessa pyrittiin saamaan uutta tietoa munasarjasyövän varhaisesta kehityksestä. Tutkimuksessa löydettiin munasarjasyövän varhaiseen kehitykseen mahdollisesti liittyviä geenejä sekä havaittiin munasarjasyöpäkudoksen PARP-entsyymin aktiivisuuden ja ROR1- ja GREB1 -geenien ilmentymän olevan yhteydessä platinapohjaisen solusalpaajahoidon herkkyyteen. Tutkimuksessa havaittiin samoin, että PARP-aktiivisuus ja GREB1-ilmentymä ovat yhteydessä myös tautivapaaseen aikaan.
Munasarjasyövän varhainen toteaminen on vaikeaa ja laajalle levinneen syövän hoitaminen haastavaa. Munasarjasyövän tavanomainen hoito on leikkaus liitettynä ensisijaisesti platinapohjaiseen solusalpaajahoitoon. Tämän hoitoyhdistelmän viiden vuoden eloonjäämisennuste on noin 45 prosenttia, jos kaikki levinneisyysasteet lasketaan yhteen.
Jotta syöpäkasvaimia voitaisiin hoitaa paremmin ja hoidoilla olisi vähemmän sivuvaikutuksia, pyritään kehittämään räätälöityjä hoitoja eli niin sanottuja täsmähoitoja, jotka vaikuttavat tiettyyn syöpäsolun toimintaan aiheuttaen sen kuoleman, mutta eivät vaikuta terveisiin soluihin. PARP-estäjähoito on täsmähoito, joka on myös Suomessa saatavilla, tällä hetkellä uusiutuneen munasarjasyövän hoitoon. Jatkuva tutkimus on tarpeen, jotta voidaan löytää lisää räätälöityjä hoitoja ja myös saada tietoa siitä, mikä potilasryhmä ja missä sairauden vaiheessa lääkkeistä hyötyy.
Väitöstutkimuksen ensimmäisessä osatyössä selvitettiin epiteliaalisen munasarjasyövän varhaista kehitystä vertailemalla mikrosirumenetelmällä BRCA 1/2 -mutaationkantajien morfologisesti normaaleja munasarja- ja munatorvinäytteitä hyvänlaatuisen kohtuperäisen syyn vuoksi poistettuihin munasarja- ja munatorvinäytteisiin. Tässä tutkimuksessa havaitut BRCA1/2- mutaationäytteissä merkitsevästi eri lailla ilmentyneet geenit saattavat olla merkityksellisiä munasarjasyövän varhaisessa kehityksessä.
Toisessa osatyössä tutkittiin PARP-proteiinin ilmentymää Tampereen yliopistosairaalassa hoidettujen high grade-munasarjasyöpäpotilaiden (yhteensä 60) tuorenäytteistä ja parafiiniblokeista ja todettiin, että PARP-entsyymin aktiivisuus on yhteydessä platinaherkkyyteen ja tautivapaaseen aikaan. Platinapohjainen solusalpaajahoito on munasarjasyövän ensisijainen, tehokkain solusalpaajahoito ja herkkyys tälle hoidolle on tärkeä ennustetekijä munasarjasyövän hoidossa.
Kolmannessa osatyössä tarkasteltiin lisäksi myös platinavasteeseen liittyviä tekijöitä samassa high grade-munasarjasyöpäpotilaskohortissa. Tutkimuksessa havaittiin yhteys ROR2- ja GREB1- ilmentymän ja platinaherkkyyden välillä. Lisäksi Wnt5a/ROR2-signalointireitti vaikutti mahdolliselta muokkauksen kohteelta lääkeresistenssin kumoamisessa. Aiempien tutkimusten perusteella ROR1- ja ROR2 -reseptorien hiljentäminen platinaresistenteillä munasarjasyöpäsoluilla palauttaa solusalpaajaherkkyyden näissä soluissa.
- ROR-antagonistin ja solusalpaajan yhdistelmä voisi olla lupaava vaihtoehto jatkotutkimuksia ajatellen, Veskimäe toteaa.
Väitöstutkimuksessa saatiin uutta tietoa munasarjasyövän varhaisesta kehityksestä ja munasarjasyöpäkudoksen PARP-aktiivisuuden ja ROR2 ja GREB1-ilmentymän yhteydestä lääkehoitovasteeseen ja tautivapaaseen aikaan.
Kristina Veskimäe on kotoisin Virosta ja on asunut Tampereella vuodesta 2009. Hän on suorittanut Tarton yliopistossa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 2005 ja naistentautien ja synnytysopin erikoislääkärin tutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 2013. Veskimäe työskentelee gynekologina Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Lääketieteen lisensiaatti Kristina Veskimäen naistentautien ja synnytysopin alaan kuuluva väitöskirja High Grade Serous Ovarian Cancer Expression Profiling, Aspects of Early Pathogenesis and Potential Mechanisms of Chemoresistance tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 13.12.2019 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Heini Lassus Helsingin yliopistosta. Kustoksena on professori Johanna Mäenpää Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1345-6
Kuva: Pille Aro