Hyppää pääsisältöön

Väitöstutkija kehitti ihmissolupohjaisen, verisuonitetun rasvakudosmallin

Tampereen yliopisto
SijaintiArvo Ylpön katu 34, Tampere
Arvo-rakennuksen auditorio F114
Ajankohta27.6.2019 9.00–13.00
Kielienglanti
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Ihmissoluista kehitetyt solumallit pystyvät mallintamaan ihmisen kudosta paremmin kuin eläinkokeet. Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa ihmisestä peräisin olevat solut saatiin muodostamaan verisuonia ja rasvasoluja, jotka yhdistettiin verisuonitetuksi rasvakudosmalliksi. Kehitettyjä malleja voidaan käyttää biologian, toksikologian ja lääkekehityksen tutkimuksiin.

Liikalihavuuden lisääntyessä rasvakudoksen toiminnan tutkiminen on herättänyt yhä enemmän kiinnostusta. Rasvakudos ja sen toiminnan häiriöt liittyvät moniin sairauksiin kuten metaboliseen oireyhtymään, insuliiniresistenssiin ja tyypin 2 diabetekseen.

Valtaosa rasvakudoksen tutkimuksesta tehdään edelleen eläinmalleilla tai eläinperäisillä soluilla. Koska ihmisen ja eläimen välillä on biologisia eroja, eläimillä saadut tulokset eivät välttämättä kuvaa ihmisen biologisia tapahtumia. Tästä syystä ihmissoluista kehitetyillä solumalleilla voidaan päästä oikeampiin tuloksiin.

Väitöskirjatutkimuksessa esitettiin menetelmät verisuonirakenteiden, rasvasolujen ja verisuonitetun rasvakudosmallin rakentamiseksi. Soluina käytettiin rasvan kantasoluja ja napanuorista saatuja verisuonien soluja (endoteelejä). Leikkauksista ylijäänyt rasvakudos on eettinen ja runsassoluinen solulähde solumallien rakentamiseen. Rasvan kantasolut voidaan erilaistaa rasvasoluiksi ja yhdistettynä endoteelisoluihin niistä saadaan muodostumaan verisuonirakenteita. Väitöstutkimuksessa varmistettiin, että kolmen kehitetyn solumallin (verisuonitus, rasvasolut ja verisuonitettu rasvamalli) ominaisuudet vastaavat oikean kudoksen ominaisuuksia.

Tulokset osoittivat, että kehitetyt solumallit vastaavat ihmiskudoksen ominaisuuksia hyvin. Tutkimuksessa osoitettiin myös, että verisuonitus vaikuttaa rasvasolujen insuliinivasteisiin.

Väitöstyössä kehitetyt solumallit soveltuvat käytettäviksi biologisissa ja toksikologisissa tutkimuksissa sekä lääkekehityksessä. Jatkossa malleja voidaan muokata kuvaamaan rasvakudoksen häiriötiloja kuten tulehdusta ja insuliiniresistenssiä.

Tutkimuksen tekijä, FM Outi Huttala on syntynyt Hausjärvellä. Hän teki tutkimuksensa Tampereen yliopistossa eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kehittävässä FICAM-asiantuntijakeskuksessa ja yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan solubiologian tutkimusryhmässä.

Filosofian maisteri Outi Huttalan solubiologian alaan kuuluva väitöskirja Human In Vitro Vascularization, Adipocytes and Vascularized Adipose Tissue: Three relevant models for studies of vascularization, adipocytes and their interaction tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa torstaina 27.6.2019 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Michael Raghunath (ZHAW Zurich University of Applied Sciences). Kustoksena on professori Timo Ylikomi. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1112-4

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 17.6.2019

Kuva: Maaret Vaani