Tor-verkkoa käyttää joka hetki yli kaksi miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Tor-selaimella moni suojaa turvallisuuttaan ja yksityisyyttään verkossa. Myös rikolliset hyödyntävät Tor-verkkoa, jonne on pesiytynyt viimeisen kymmen vuoden aikana rikolliset markkinat.
– Tor-verkon markkinapaikoilla laiton kauppa käy virtuaalivaluuttojen ja nimimerkkien suojissa. Suomalaiset ostivat laittomia päihteitä arviolta yli kahdella miljoonalla eurolla vuonna 2015 pelkästään Silkkitie-nimiseltä markkinapaikalta, Tampereen yliopistossa väittelevä Juha Nurmi kertoo.
Tutkimuksen näkökulmasta rikolliset ilmiöt eivät ole piilossa Tor-verkon markkinapaikoilla, vaan rikollisuus on päinvastoin entistä näkyvämmin tarkasteltavissa.
– Kuka tahansa voi selata myynti-ilmoituksia Tor-selaimella näillä markkinapaikoilla, Nurmi sanoo.
Juha Nurmi kehitti Tor-verkon .onion-päätteisille piilopalveluille ahmia.fi -hakukoneen, joka on Googlea vastaava hakukone Tor-verkon sisällölle. Tämän jälkeen hän alkoi kerätä tutkimusaineistoa Tor-verkossa tapahtuvasta rikollisuudesta hyödyntäen vastaavia kehittämiään hakurobotteja. Hän kehitti menetelmiä kartoittaa ja laskea rikollisuuden määrää sekä analysoi markkinoiden rakennetta.
– Tor-verkossa toimivat nettisivut mahdollistavat rikollisten markkinapaikkojen ylläpidon anonyymisti siten, että kaikki voivat kyllä Tor-selaimella vierailla näillä kauppapaikoilla, mutta kauppapaikkoja on hankala sulkea. Netin huumausainemarkkinat avautuivat nykymittoihinsa vasta vuoden 2009 jälkeen, kun Bitcoin-virtuaalivaluutta mahdollisti säätelemättömän maksuvälineen nettiin.
Ei vain rikollisten käytössä
Nurmi muistuttaa, että Tor-verkko ei ole vain rikollisten käytössä. Se on kehitetty yleiseksi ilmaiseksi työkaluksi parantamaan ihmisten turvaa verkossa.
– Ihmiset ovat huolissaan yksityisyydestään verkossa. Tälläkin hetkellä yli kymmenen tuhatta Tor-ohjelmistoa on Suomessa kytkeytyneenä Tor-verkkoon, Nurmi sanoo.
– Tor-verkko tarjoaa vahvaa anonymiteettiä, jota voidaan käyttää hyvään tai pahaan. Ihmiset haluavat suojautua vakoilulta ja urkinnalta. Toisaalta rikollisetkin hyödyntävät samaa vahvaa anonymiteettiä. Anonymiteetti ei kuitenkaan estä tutkimasta rikosten määrää ja rikollisten toimintatapoja, Nurmi tiivistää.
Väitöskirja Understanding the Usage of Anonymous Onion Services tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 24.05.2019 klo 12 Tietotalon salissa TB109 (Korkeakoulunkatu 1). Vastaväittäjänä toimii Tohtori Tobias Pulls Karlstadin yliopistosta Ruotsista. Tilaisuutta valvoo Associate Professor Billy Brumley Tampereen yliopistosta.
Juha Nurmi työskentelee Cyber Intelligence Housessa kartoittamassa yrityksiin kohdistuvia uhkia.
Väitöskirjan pysyvä verkko-osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1091-2