Tutkimuksessa järjestettiin Tampereen kaupungin työntekijöille uudenlainen varhaiskuntoutusinterventio. Aineisto kerättiin vuosina 2011–2014. Interventio toteutettiin lähellä kotia ja työtä, tukien osallistujien elämäntapamuutosten jatkuvuutta ja oppimista omassa arjessa. Työnantaja mahdollisti kuntoutuksen kustantamalla kuntoutuspäivien toteuttamisen ja KELA tuki osallistumista maksamalla kuntoutusrahaa korvaamaan menetettyjä palkkakustannuksia kuntoutuspäivien ajalta.
Kuntoutukseen eli interventio-ohjelmaan kuului kahdeksan kokoontumispäivää. Kuntoutuksen tarkoituksena oli ylläpitää ja edistää osallistujien työkykyä ja mahdollisuuksia toimia ja pysyä työelämässä. Kokoontumispäiviä oli kahden viikon välein ja seuranta tehtiin yhdeksän kuukauden kuluttua ohjelman alkamisesta.
Osallistujat olivat 21-64-vuotiaita ja edustivat eri ammatti- ja tuotantoaloja. Naisilla eniten edustettuna oli terveydenhuoltoala (37,3 %), miehet olivat pääosin rakennus- tai kuljetusalalla (70,4%). Osallistujat valikoitiin interventio-ohjelmaan oman halukkuutensa ja prosessiin sitoutumisensa sekä esimiehen ja työterveyshuollon puollon perusteella.
Kuntoutusryhmän tulokset kohenivat kaikilla osa-alueilla toisin kuin vertailuryhmän. Mittareina käytettiin fyysistä kuntoa, hapenottokykyä ja lihastoiminnan testaustuloksia, työkykyindeksiä, elämänlaadun mittaria, burn out -mittaria, työn imu -mittaria sekä masennusta ja stressiä koskevia kysymyksiä.
Ryhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä työkykyindeksin kokonaispistemäärän osalta. Esimerkiksi hapenottokyky parani kaikissa ikäryhmissä vähintään 67 prosenttia.
Tutkimuksen tehnyt Birgitta Ojala työskentelee Tampereella Pirte työterveys ja lääkärikeskus Oy:ssä.
Terveystieteiden maisteri (TtM) Birgitta Ojalan kuntoutuksen ja työterveyden alaan kuuluva väitöskirja A Cognitive-Behavioral Work-Related Program for Early Rehabilitation A controlled study among municipal employees in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 22.2.2019 klo 12:00. Vastaväittäjänä toimii professori Sarianna Sipilä Jyväskylän yliopistosta. Tilaisuutta valvoo professori Clas-Håkan Nygård.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0947-3
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 8.2.2019