Väitös

Väitös: Tulojakauman huipulla naisten osuus kasvanut

Kokonaistuloilla mitattuna naisten osuus Suomen tulojakauman huipulla on kasvanut. Terhi Ravaskan Tampereen yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan naiset ovat kuitenkin edelleen huomattavan aliedustettuina tulohuipulla. Tulojakauman ylimmässä tuloprosentissa vain noin joka viides henkilö on nainen. Naisten asema yrityksissä on kuitenkin parantunut, mikä näkyy kasvaneena palkkatulojen osuutena.

Sukupuolten taloudellinen tasa-arvokeskustelu keskittyy yleensä palkkaeroihin. Kauppatieteiden maisteri Terhi Ravaska laajentaa väitöstutkimuksessaan tarkastelun kokonaistuloihin, jotka sisältävät myös pääomatulot, yrittäjätulot sekä tulonsiirrot.

Tutkimuksessa tarkastellaan tulojakauman huippua eli rikkainta 10 prosenttia suomalaisista. Tutkimuksen aineistona olivat verottajan rekisteritiedot, jotka mahdollistavat luotettavan kuvan saamisen Suomen tulojakauman huipusta.  

- Tilastolain muutos vuonna 2013 edesauttoi sitä, että Suomessa voidaan käyttää laajoja rekisteriaineistoja ilman rikkaimpien henkilöiden tulotietojen salaamista. Tästä syystä voimme tarkastella tulohuippua tarkemmin kuin aikaisemmin, Terhi Ravaska toteaa.

Tulohuippua on alettu viime vuosikymmeninä tarkastella yhä enemmän, koska ylimmät tulo-osuudet ovat kasvaneet nopeasti useassa maassa. Tulohuippua tutkimalla saadaan myös uutta tietoa eriarvoisuuden kehittymisestä, koska perinteiset eriarvoisuusmittarit, kuten usein tuloerojen mittaamiseen käytetty Gini-kerroin, ei huomioi tulojakauman hännissä tapahtuvia muutoksia.
 
- Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu rekisteriaineistojen avulla naisten asemaa tulojakauman huipulla. Kuitenkin lasikattoilmiöstä on puhuttu paljon. Tutkimuksessani havaitsen, että naiset ovat edelleen vahvasti aliedustettuina, mutta naisten osuus huipputuloryhmässä on noussut etenkin finanssikriisin jälkeen. Naisilla palkkatulojen osuus kokonaistulosta on kasvanut, joten naisten asema yrityksissä on myös parantunut, Ravaska kertoo.

Tutkimus on osa Terhi Ravaskan taloustieteen väitöskirjaa, jossa tarkastellaan julkisen vallan toimia ja näiden toimien vaikutuksia työmarkkinoihin ja tulojakaumaan. Väitöstyön muut tutkimukset käsittelivät verotuksen optimaalista rakennetta ja etenkin kysymystä, pitäisikö pääomatuloa verottaa, sekä työn vähentämisen vaikutuksia vanhempien työntekijöiden lääkekäyttöön, sairaspoissaoloihin ja työmarkkinoilta poistumiseen.

Ravaska työskentelee tutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa Helsingissä.

Kauppatieteiden maisteri Terhi Ravaskan väitöskirja Essays on Optimal Lifetime Redistribution, Inequality and Well-Being tarkastetaan Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 14.6.2019 kello 12.00 alkaen Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjinä toimii professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta. Kustoksena on professori Matti Tuomala Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1120-9

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 10.6.2019

Kuva: Joni Laukkarinen