Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa havaittiin, että sekä T-solujen toiminnalle tärkeä furiini-geeni että mikrobien tunnistukseen liitetyt intelektiini-geenit ovat mykobakteeri-infektiossa ilmentyneinä normaalia enemmän. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että furiinilla on merkitystä mykobakteeri-immuniteetissa, sillä furiini-mutantti seeprakalalinjalla havaittiin matalammat bakteerimäärät kroonisessa mykobakteeri-infektiossa.
Tutkimuksen perusteella furiinin ja intelektiinin ilmentymistasojen tutkiminen saattaa edesauttaa tuberkuloosidiagnostiikan kehittämistä, ja mikä tärkeämpää, furiinin toiminnan estäminen saattaa avata uusia mahdollisuuksia tuberkuloosilääkkeiden kehitykseen.
Aiemmissa tutkimuksissa seeprakalan (Danio rerio) Mycobacterium marinum -infektion on havaittu mallintavan monia tuberkuloosille luonteenomaisia piirteitä, joten se tarjoaa turvallisen ja taloudellisen infektiomallin tuberkuloositutkimukseen. Lisäksi tuhansille ihmisestä löytyville vastingeeneille on kaupallisesti saatavilla mutanttiseeprakalalinjoja tutkimuskäyttöön. Seeprakala on myös geneettisesti muokattavissa, mikä entisestään laajentaa vastingeenien tutkimusmahdollisuuksia. Seeprakala mahdollistaakin ihmisen tuberkuloosialttiuden laaja-alaisen geneettisen tutkimuksen.
Filsosofian maisteri Markus Ojasen immunologian ja lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Reverse Genetics to Study Immunity against Mycobacteria in Zebrafish (Danio rerio) tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 15.2.2019 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115. Vastaväittäjänä toimii professori Outi Vaarala Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mika Rämet.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0995-4
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 8.2.2019