Suomen Syöpärekisterin tutkija Deependra Singhin epidemiologian alan väitöstyössä selvitettiin rintasyövän oireiden yhteyttä rintasyöpäriskiin seulontojen yhteydessä. Naisilla, joilla oli rintasyöpään viittavia oireita, kuten kyhmy, nännin sisäänvetäymä tai nännistä vuotavaa eritettä, havaittiin selkeästi suurentunut riski saada rintasyöpädiagnoosi ennen seuraavaa seulonta-aikaa.
- Tulokset osoittavat, että seulonnan yhteydessä on tärkeää kerätä ja analysoida tietoa naisten kokemista rintasyövän oireista. Lisäksi on tärkeää parantaa rintasyöpään viittaavien oireiden tunnistamista ja edistää yleistä tietoisuutta rintasyövän oireista ja siitä, milloin kannattaa hakeutua lääkärin tutkimuksiin myös seulontojen ulkopuolella, Singh sanoo.
Merkittäviä rintasyövän riskitekijöitä on tunnistettu useita. Väitöstyössä tutkittiin seulontaohjelmassa todettuja syöpädiagnooseja ja seulonnan aikana ilmoitettuja oireita. Rintasyövän riski oli tutkimuksen mukaan jopa kahdeksankertainen niillä naisilla, joilla oli kyhmy verrattuna oireettomiin naisiin. Jos oireena oli sekä kyhmy että nännin sisäänvetäymä, riski nousi 22-kertaiseksi.
- Oireellisilla naisilla pitäisikin olla nykyistä helpompi pääsy lisätutkimuksiin. Oireiden tunnistaminen ja niiden parempi huomioon ottaminen rintasyövän seulonnoissa ja niihin liittyvissä jatkotutkimuksissa, on hyvä keino tehostaa rintasyövän toteamista. Naisia, joilla on rintasyöpään viittaavia oireita, tulisi myös seurata nykyistä tehokkaammin esimerkiksi tiivistämällä seulontoja, Singh toteaa.
Väitöstyössä arvioitiin myös rintasyöpäkuolleisuuden riskiä oireellisilla ja oireettomilla. Rintasyöpäkuolleisuus oli erittäin korkea ensimmäisten viiden vuoden aikana diagnoosista niillä naisilla, joilla havaittiin seulontakäynnillä kyhmy tai nännin vetäymä. Riski ei ollut yhtä suuri, jos ainoana oireena oli nännierite.
Rintasyöpä on yleisin naisten syöpä ja toiseksi suurin naisten kuolinsyy länsimaisissa yhteiskunnissa. Taudin nopean yleistymisen syy on monimutkainen. Se johtuu osaltaan väestön sosioekonomista kehityksestä ja ikääntyneiden määrän kasvusta. Mammografiaseulonta on todettu tärkeäksi kansanterveydelliseksi toimenpiteeksi taudin varhaisen toteamisen edistämisessä ja kuolleisuuden vähentämisessä.
Deependra Singhin epidemiologian alaan kuuluva väitöstutkimus Symptoms and risk of breast cancer: A population-based cohort study within the Finnish mammography screening programme tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 31.5.2019 klo 12 Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Solveig Hofvind Norjan syöpärekisteristä ja kustoksena professori Janne Pitkäniemi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Terveystieteiden maisteri Deependra Singh on syntynyt vuonna 1987 Siddarthanagarissa (Lumbini), Nepalissa ja opiskellut Tampereen yliopistossa kansainvälisessä terveydenhuollon maisteriohjelmassa vuosina 2011-2013 ja kansainvälisessä epidemiologian alan tohtorikoulutettavien IPPE-ohjelmassa vuodesta 2014.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1082-0
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 15.5.2019