Väitös

Väitös: Terveyteen liittyvän elämänlaadun arviointi antaa tärkeää lisätietoa liuotushoidon saaneiden aivoinfarktipotilaiden voinnista

Aivoinfarktipotilaiden elämänlaadun arviointi antaa potilaan voinnista lisätietoa, jota perinteisillä neurologisilla arviointimenetelmillä ei saada esille, osoittaa Tampereen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Elämänlaadun tarkastelu osana kliinistä työtä auttaa laajentamaan näkökulmaa lääketieteellisestä toipumisesta kokonaisvaltaisempaan, potilaslähtöiseen näkemykseen. Elämänlaadun arvioiminen terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa ei kuitenkaan ole vielä systemaattista, joten sitä tulee tehostaa.

Vuosittain 18 000 suomalaista saa aivoinfarktin. Aiemmissa tutkimuksissa aivoinfarktipotilaiden elämänlaatu on todettu heikoksi, mutta hoitokeinot ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet voimakkaasti ja liuotushoito on mullistanut aivoinfarktin hoidon. Tähän mennessä ei ole tutkittu, millaiseksi liuotushoidon saaneet aivoinfarktipotilaat kokevat elämänlaatunsa sairastumisen jälkeen.

Väitöstutkimus selvittää ensimmäisen aivoinfarktin sairastaneiden liuotushoidon saaneiden potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua vuoden seurannan aikana. Tutkimus on lähtökohdiltaan monitieteinen, ja tarkastelun kohteena on ihminen kokonaisuutena. Tutkimukseen osallistuneille potilaille tehtiin aivojen kuvantamistutkimuksia, neurologisia arviointeja sekä kielellinen arviointi ja kartoitettiin heidän mielialaansa liittyviä mahdollisia muutoksia. Elämänlaatua arvioitiin itsearviointimenetelmän avulla kuusi kuukautta ja vuosi sairastumisen jälkeen.

Liuotushoidon saaneet potilaat toipuivat aivoinfarktista hyvin. Huolimatta hyvästä fyysisestä kuntoutumisesta ja toimintakyvyn palautumisesta potilaat kokivat elämänlaadun alentuneeksi energian osa-alueella, jolla kartoitetaan lähinnä sitä, kuinka väsyneeksi ihmiset tuntevat itsensä eri tilanteissa.

Vaikka masennukseen viittaavia oireita esiintyi aineistossa huomattavan vähän, niillä todettiin olevan selkeä yhteys heikoksi koettuun elämänlaatuun. Myös sairastumisen alkuvaiheessa todetuilla kielellisillä oireilla todettiin yhteys heikkoon elämänlaatuun. Muita elämänlaatua heikentäviä tekijöitä olivat keskimääräistä pidempi akuuttivaiheen sairaalassaoloaika sekä se, että potilaalla todettiin tilavuudeltaan suurikokoinen infarkti vielä vuosi sairastumisen jälkeen. Vaikea-asteinen aivoinfarkti, alentunut itsenäinen toimintakyky ja infarktin aiheuttama suuri haitta olivat yhteydessä heikkoon elämänlaatuun. Myös kuntoutustarve oli yhteydessä potilaan heikkoon elämänlaatuun.

Filosofian maisteri Sari Nummisen logopedian alaan kuuluva väitöskirja Ensimmäisen aivoinfarktin sairastaneiden liuotushoidon saaneiden potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu - kliininen seurantatutkimus tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 22.2.2019 klo 12.00 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii professori Pirkko Rautakoski Åbo Akademista. Tilaisuutta valvoo professori Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1001-1

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 6.2.2019