Hyppää pääsisältöön

Väitös: Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen ei ole helppoa

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaArvo Ylpön katu 34, Tampere
Arvo-rakennuksen auditorio F114
8.3.2019 10.00–14.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Masennus synnytyksen jälkeen on tutkimustiedon mukaan alidiagnosoitu. Masennuksesta kertominen voi olla äideille vaikeaa, koska he pelkäävät stigmaa ja ehkä myös sitä, että heidän kykyään äitiyteen epäillään. Läheisten ja hoitavien tahojen tulisikin aktiivisesti kysyä äideiltä heidän voinnistaan ja tarjota käytännönläheistä apua.

Synnytyksen jälkeisen masennuksen haitalliset vaikutukset ulottuvat laajalle. Hoitamattomana masennus aiheuttaa kärsimystä äidin lisäksi koko perheelle. Sillä on haitallista vaikutusta kiintymyssuhteen rakentumiseen ja lapsen kehitykseen. Masentunut vuorovaikutustyyli saattaa siirtyä sukupolvelta toiselle.

Tuoreen väitöstutkimuksen tarkoituksena oli antaa ajankohtaista tietoa synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseksi ja tarkoituksenmukaisen hoidon järjestämiseksi. Tampereen yliopistossa tarkastettava tutkimus valottaa taudinkulkua, oireita ja riskitekijöitä.

Tutkimuksen mukaan masennusta sairastavilla äideillä oli usein aikaisemmin taipumusta masennukseen. Psyykkiset ongelmat edeltävän raskauden aikana olivat myös tavallisia. Joillekin äideille kyseessä oli elämän ensimmäinen, yllätyksenä puhjennut masennus. Masennus alkoi yleensä pian synnytyksen jälkeen ja lähes aina lapsivuodeaikana.

- Synnytyksen jälkeisessä masennuksessa on tiettyjä tyypillisiä piirteitä, jotka poikkeavat tavallisesta masennuksesta. Äidit näyttävät usein ulospäin hyvinvoivilta, vaikka sisäisesti voivat huonosti, kertoo tutkimuksen tehnyt Pirjo Kettunen.

- Tämän tutkimuksen mukaan masentuneilla äideillä oli usein unihäiriöitä, voimavarojen heikkoutta, vihamielisyyttä, arvottomuuden tunteita, huonoa keskittymiskykyä ja psykomotoriikan muutoksia kiihtyneisyydestä hitauteen. Lisäksi äidit oireilivat usein ahdistuksella tai pakko-oireilla.

Masennuksen riskitekijöinä korostuivat raskauteen ja synnytykseen liittyvät ongelmat, erityisesti raskauspahoinvointi ja kivulias synnytys. Masentuneilla oli myös useammin kuin terveillä ajankohtaisia ihmissuhdeongelmia ja lapsella sairauksia, erityisesti koliikkia. Äidin omat vaikeat lapsuuden kokemukset, kuten vuorovaikutusongelmat suhteessa omiin vanhempiin ja kokemukset hyväksikäytöstä aktivoituivat herkästi.

Erityisesti toistuvasta masennuksesta kärsivillä oli psykososiaalisia ongelmia. He kärsivät usein läheisten antaman tuen puutteesta ja monista sosioekonomisista ongelmista kuten huonosta koulutuksesta ja kehnosta taloudellisesta tilanteesta.

Vain neljännes masentuneista äideistä käytti psykiatrian ja sosiaalitoimen palveluita. Erityisen niukasti näitä palveluja käyttivät ensimmäistä kertaa masentuneet.

Äitiyshuollon työntekijöiden tulisi tutkimuksen perusteella aktiivisesti ja empaattisesti kartoittaa äidin psyykkistä tilaa jokaisen hoitokontaktin yhteydessä. Taudinkulun, oireiden ja riskitekijöiden tunteminen auttaa tässä tehtävässä. Viimeistään jälkitarkastuksen yhteydessä äidit tulisi seuloa EPDS -lomaketta (Edinburgh Postnatal Depression Scale) käyttäen.

- Masentuneet äidit tarvitsevat paljon tukea ja apua – myös läheisiltä. Äitiyshuollon antama tuki ei riitä ehkäisemään kaikkien äitien masennusta, ja masentuneita äitejä tulisi ohjata sosiaalitoimen ja psykiatrian palveluihin nykyistä aktiivisemmin, Kettunen sanoo.

Tutkimuksen tehnyt Pirjo Kettunen toimii konsultoivana psykiatrina Joensuussa.

LL Pirjo Kettusen psykiatrian alaan kuuluva väitöskirja Postpartum depression: Time of onset, severity, symptoms, risk factors and treatment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8. maaliskuuta 2019 klo 12 alkavassa tilaisuudessa. Paikkana on Arvo-rakennuksen auditorio F114, Arvo Ylpönkatu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta. Tilaisuutta valvoo professori Olli Kampman Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0943-5

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 18.2.2019