Ammattioppilaitoksessa opiskelevat nuoret tupakoivat vuonna 2013 moninkertaisesti (36 %) lukiossa opiskeleviin nuoriin (8 %) verrattuna. Vaikka tupakoivien prosenttiosuus on sittemmin vähentynyt, oppilaitosten välinen ero ei ole kaventunut.
Terveystieteiden maisteri Hanna Aho tutki ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden tupakointiin yhteydessä olevia sosiaalisia tekijöitä ja selvitti lähihoitajaopiskelijoiden omia näkemyksiä tupakoinnistaan.
Tutkimuksen tavoitteena oli laajentaa tietoisuutta suomalaisen ammattikoululaisen tupakointiin liittyvistä tekijöistä.
Kyselytutkimukseen osallistui lähes 35 000 ammattikoululaista, jotka olivat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2013 kouluterveystutkimuksessa. Ryhmähaastattelututkimukseen osallistui puolestaan 29 lähihoitajaopiskelijaa kahdesta ammatillisesta oppilaitoksesta. Lähihoitajaopiskelijat valittiin tutkimukseen, koska he työllistyvät savuttomiin työpaikkoihin, joissa tupakoinnin stigma koetaan vahvemmin kuin väestössä keskimäärin.
Perheiden on syytä jatkaa itsenäistyvän nuoren elämään osallistumista
Vanhemmat voivat vaikuttaa nuoren tupakoimattomuuteen. Väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien tulisi tuntea nuoren ammattikoululaisen ystävät ja tietää, missä nuori viettää viikonloppuiltansa. Perheen kiinteyttä tulisi vahvistaa syömällä päivällinen perheen kesken ja olla myös kiinnostuneita nuoren koulusta. Nuoren tulisi voida luottaa vanhempiinsa.
- Tämä kaikki on vanhemmuutta, kiinnostusta nuoren elämää kohtaan ja osallistumista siihen, Aho toteaa.
- Vanhempien kiinnostus ja osallistuminen nuoren elämään vähentää nuoren todennäköisyyttä tupakoida. Jos yksikin näistä perheen kiinteyttä kuvaavista seikoista jäi toteutumatta, kasvoi tutkimuksen mukaan nuoren tupakoinnin todennäköisyys.
- Vanhempien tulisi myös tiedostaa oman tupakointinsa yhteys nuoren tupakointiin, sillä sekä pojat että tytöt tupakoivat todennäköisemmin, jos perheen aikuisista joku tupakoi, Aho tiivistää.
Ammattikoulussa tulisi lisätä opiskelijoiden sitoutumista kouluun
Vähäinen opettajan tuki, luvattomat poissaolot ja se, ettei pidä koulusta, olivat yhteydessä ammattikoululaisen tupakointiin. Suurimmassa osassa ammattikouluista sai vuonna 2013 tupakoida ulkona siihen tarkoitetulla alueella, vaikka tupakointi on lain mukaan kielletty julkisten rakennusten läheisyydessä. Opettajien tupakointi oli myös yhteydessä nuorten tupakointiin.
Aiemmassa tutkimuksessa nuorten verkostoista on todettu, että eniten tupakoivat yksinäiset nuoret, joilla ei ole sosiaalisia verkostoja. Tässä tutkimuksessa saatiin päinvastaisia tuloksia.
- Nuoret, joilla oli läheisiä ystäviä, tupakoivat muita todennäköisemmin. Tulos on syytä ottaa huomioon tupakoinnin lopettamiseen liittyvissä ohjeistuksissa. Sosiaaliset suhteet nuorten välillä voivat olla hyvinkin tiiviitä, jolloin on tärkeää huomioida nuorten ystävät ja ne syyt, joita nuori itse antaa tupakoinnilleen, Aho sanoo.
Lähihoitajaopiskelijoiden tupakointi liittyi identiteettiin
Ahon väitöskirjatutkimuksen mukaan lähihoitajaopiskelijat pitivät tupakointia normaalina, koska heidän ystävänsä ja perheensäkin tupakoivat. He kokivat myös olevansa vastuullisia tupakoitsijoita, joiden tupakoinnista ei ole muille haittaa. Nuoret ajattelivat voivansa lopettaa tupakoinnin, jos haluaisivat, mutta ajattelivat lopettavansa vasta joskus tulevaisuudessa.
- Lisäksi opiskelijat ajattelivat tupakoinnin olevan osa heitä, heidän identiteettiään, Aho huomauttaa.
TtM Hanna Ahon hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Social Involvement and Adolescent Smoking. Associations and Students’ Views of Smoking in Vocational School Setting tarkastetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 29.5.2019 klo 12, Arvo-rakennuksen auditorio 114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Outi Kanste Oulun yliopistosta ja kustoksena dosentti Katja Joronen Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1087-5
Kuva: Jukka Lehtiniemi
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 15.5.2019