Hyppää pääsisältöön

Väitös: Filippiiniläishoitajien polut Suomeen: sairaanhoitajien osaamista jää käyttämättä

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaKalevantie 5, Tampere
Linnan sali K103
22.2.2019 10.00–14.00
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Suomeen on muuttanut viime vuosina useita satoja filippiiniläisiä sairaanhoitajia. Suurin osa työskentelee hoiva-alan suuryrityksissä hoiva-avustajina tai lähihoitajina, vaikka heillä on neljän vuoden sairaanhoitajan yliopistokoulutus Filippiineiltä. Tampereen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että Filippiineillä kouluttautuneiden sairaanhoitajien ammatillinen osaaminen jäi Suomessa suurelta osin hyödyntämättä.

Väitöskirjassa seurataan Filippiineiltä rekrytoitujen sairaanhoitajien polkuja suomalaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöihin. Sairaanhoitajien rekrytointi Filippiineiltä Suomeen tapahtuu yksityisten yritysten päätösten varassa: henkilöstöpalveluyritykset hoitavat rekrytoinnit hoiva-alan yritysten toimeksiannosta. Filippiineillä lähtijöitä riittää, vaikka filippiiniläishoitajat päätyvät niin Suomessa kuin muuallakin teollisuusmaissa koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin.

– Filippiineillä koulutetaan jatkuvasti sairaanhoitajia enemmän kuin on tarjolla koulutusta vastaavia työpaikkoja. Ulkomailla työskentelevien rahalähetykset ovat elintärkeitä sekä yksittäisille perheille että maan kansantaloudelle, tutkimuksen tekijä Päivi Vartiainen kertoo.

Suomessa tutkituissa työyhteisöissä vallitsi toimintatapoja ja rutiineja, jotka miellettiin tarkemmin määrittelemättömästi ”suomalaisiksi” ja joista haluttiin pitää kiinni. Taustalla oli tunnistettavissa oletus yhtenäisen ja muuttumattoman suomalaisuuden olemassaolosta, johon kaikkien tulee sulautua.  ”Suomalaisuuden” oleellisena osana pidettiin hyvää suomen kielen taitoa.

– Niin kielen oppiminen kuin muukin oppiminen katsottiin tutkimukseen osallistuneissa työyhteisöissä vahvasti tulijoiden tehtäväksi. Silloinkin kun koko työyhteisön oppimisen tarve tunnistettiin, kiireisessä työn arjessa ei usein ollut aikaa toimia hyväksi tiedetyillä tavoilla, Vartiainen kuvaa.

Hoitotyössä korkea kielitaitovaatimus on ymmärrettävä, kun kysymys on ihmisten terveydestä. Työkieli voi kuitenkin tulla opituksi työyhteisössä sen käytäntöihin ja vuorovaikutukseen osallistumalla. Väitöskirjassa esitetään kaksisuuntaisen sosiokulttuurisen oppimisen ja sopeutumisen malli, jossa oleellista on, että koko työyhteisö osallistuu oppimiseen, eikä vastuuta jätetä pelkästään tulijoille. Kaksisuuntaista oppimista ja integraatiota voitaisiin parhaiten edistää varmistamalla työyhteisöille enemmän aikaa oppimiseen.

Tulokset vahvistavat aiemman tutkimuksen viestiä siitä, että kansainvälisen rekrytoinnin kansallinen sääntely Suomessa olisi tarpeen ja tekisi toiminnasta läpinäkyvämpää. Tärkeintä olisi saada käyttöön EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville sairaanhoitajille selkeä pätevöitymisreitti, joka vähentäisi päällekkäistä kouluttautumista ja resurssien hukkaamista. Täydennyskoulutusohjelmia on rakennettu useissa projekteissa, mutta kokeilut eivät ole johtaneet pysyviin ratkaisuihin.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Päivi Vartiaisen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Filippiiniläisten sairaanhoitajien polut Suomeen, Tutkimus oppimisesta ja työyhteisöintegraatiosta kansainvälisen rekrytoinnin kontekstissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 22.2.2019 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen salissa K103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii dosentti Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta. Tilaisuutta valvoo professori Pirkko Pitkänen.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0937-4

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 6.2.2019