Riskipisteytystä voitaisiinkin käyttää paitsi tunnistamaan aivohalvausriskissä olevat eteisvärinäpotilaat, myös tunnistamaan ne eteisvärinäpotilaat, joiden sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät vaativat hoitoa sydäninfarktin ja -kuolleisuuden ehkäisemiseksi, todetaan Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Eteisvärinällä ja sepelvaltimotaudilla on paljon yhteisiä riskitekijöitä. Näistä kohonnut verenpaine osoittautui tutkimuksessa yleisimmäksi riskitekijäksi suomalaisessa aineistossa.
Eteisvärinä on yleisin aikuisilla esiintyvä rytmihäiriö. Se lisää aivohalvauksen, sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan riskiä sekä kuolleisuutta. Eteisvärinän ja siihen liittyvien komplikaatioiden hoito kuormittaa terveydenhuoltoa ja aiheuttaa kasvavia kustannuksia. Koska eteisvärinän esiintyvyys kasvaa maailmanlaajuisesti, sen estämiseksi on tärkeää tunnistaa riskitekijät väestössä ja hoitaa ne yksilötasolla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Eteisvärinäpotilaiden hoidossa olennaista on aivohalvauksen ja muiden hyytymäkomplikaatioiden esto. Aivohalvausriskin arvion tulisi perustua CHA2DS2-VASc -pisteytykseen ja veren hyytymistä estävää lääkitystä suositellaan käytettäväksi korkean aivohalvausriskin potilailla vähentämään eteisvärinään liittyvää aivohalvausriskiä.
Tutkimuksessa selvitettiin eteisvärinän tunnettujen riskitekijöiden esiintymistä suomalaisilla eteisvärinäpotilailla ja tarkennettiin eteisvärinäpotilaiden riskinarviota. Samoin tutkittiin lääkehoitojen toteutumista ja veren hyytymistä estävän lääkityksen laadun vaikutusta päätetapahtumiin (aivohalvaus, sydäninfarkti, verenvuodot, kuolleisuus).
LL Tero Penttilän kardiologian alaan kuuluva väitöskirja Atrial fibrillation – risk stratification and use of medical therapies tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8.3.2019 klo 12, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -sali, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Juhani Airaksinen Turun yliopistosta. Tilaisuutta valvoo professori Kjell Nikus.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0941-1
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 12.2.2019