Uutinen

Vaaliongelmia on kaikissa demokratioissa

Sami Borg/ Kuva: Jonne Renvall
Nuoria on tavallista vähemmän ehdokkaina eduskuntavaaleissa. Sami Borg pitää yhtenä syynä sitä, että nuorten ehdokkaiden on vaikea kerätä vaalirahoitusta ja saada näkyvyyttä.
Sami Borgin mielestä Suomessa vaalihäirintää suurempi ongelma on se, että vaalit eivät häiritse tarpeeksi äänestäjiä myönteisessä mielessä.

Trumpin vaalivoiton ja Brexitin jälkeen on vaalihäirinnästä alettua puhua uutena ilmiönä, vaikka vaaleissa on aina ollut ongelmia.

Tampereen yliopiston vaalitutkija Sami Borg muistuttaa, että vaaleihin liittyy aina erilaisia häiriöitä ja epäoikeudenmukaisuuksia kaikissa demokraattisissa valtioissa.

– Vaalihäirintä on tällä hetkellä kovin populaari aihe, josta puhutaan paljon. Oikeasti ongelma on enemmänkin siinä, että vaalit eivät häiritse kansalaisia riittävästi kuin se, että vaaleja häiritään, Borg sanoo.

Borg puhuu tässä yhteydessä häirinnästä myönteisessä mielessä. Suomessa vaalikampanjointi on hänen mukaansa säyseää ja puolijuhlallista niin, että se ei herätä äänestäjiä. Yleisradion ensimmäinen vaalipaneeli näytti uneliaalta tilaisuudelta, jossa kukaan puoluejohtajista ei haastanut toistaan.

Borg muistuttaa, että Suomi kuuluu maailman valtioiden kärkeen vaalitoimitusten häiriöttömyydessä. Merkittäviä ongelmia ei Suomessa ole.

– Pienen maan etu on siinä, että harvaa ulkopuolista kiinnostaa siihen vaikuttaminen, ellei ole aivan erityistä intressiä.

Vaalivaikuttamisen käsitteet sekaisin

Informaatiovaikuttaminen on noussut niin suureksi huolenaiheeksi, että käsitteetkin menevät sekaisin. Oikeusministeriö kertoi järjestävänsä puolueille jopa koulutusta, jotta ne osaisivat varautua vaalivaikuttamiseen.

Vaalitutkimuksen näkökulmasta vaaleissa pitääkin olla vaikuttamista, mutta ongelma koskee haitallista vaalihäirintää.

– Vahingossa on lipsuttu siihen, että on ruvettu puhumaan vaalivaikuttamisesta, jolla tarkoitetaan ei-toivottua, häiritsevää toimintaa vaalien yhteydessä, Sami Borg sanoo.

Rikoslaissa on selvät pykälät, joilla voidaan puuttua vahingolliseen vaalitulokseen vaikuttamiseen, mutta informaatioon liittyvä vaalihäirintä on vaikeampi kysymys.

Vaaleissa on aina ongelmia

Harvardin yliopiston professori Pippa Norris on vertaillut lähes kaikkien maailman maiden vaalitoimituksia ja havainnut niissä erilaisia häiriötekijöitä ja epäoikeudenmukaisuuksia.

Ongelmia on siinä, miten tasapuolisesti äänet muuttuvat paikoiksi ja eri ryhmittymien mielipiteet pääsevät esille.

Yksi suomalaisen vaalijärjestelmän ongelma on piilevä äänikynnys, jonka vuoksi vaikkapa Lapissa on turha äänestää puoluetta, joka saa alle 10 prosenttia äänistä. Sillä tuloksella ei saa yhtään kansanedustajaa läpi.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa vihreiden Tarja Cronberg sai Pohjois-Karjalassa 9,2 prosentin kannatuksen, muttei tullut valituksi, koska vihreiden kokonaiskannatus ei riittänyt yhteenkään paikkaan. Tämä oli osasyy vuoden 2013 vaalipiiriuudistukseen, jossa äänikynnystä pienennettiin yhdistämällä itäisen Suomen vaalipiirejä.

Suomen varhaisemmasta vaalihistoriasta tunnetaan paljonkin ongelmia. Vielä 1900-luvun alun kunnallisvaaleissa äänestäminen oli sidottu omistamiseen. Väkivallan uhka ja kyyditykset haittasivat nuoren demokratian alkuvuosia sotien välisenä aikana.

Suomen vaaleihin ja järjestelmään on puututtu myös maan rajojen ulkopuolelta. Sami Borg muistuttaa, että vielä sodan jälkeenkin tiettyjä poliittisia voimia tuettiin Moskovasta ja äärilaidan demareita ja keskustaa länsimaiden puolelta.

Mediapeliä ja vuotokohuja

Vuoden 1994 presidentinvaalien ehdokas Paavo Väyrynen syytti tiedotusvälineitä mediapelistä, joka liittyi harhaanjohtaviin mielipidemittauksiin.

– Väyrynen ei ollut aivan väärässä, muistaa Sami Borg, joka oli noissa vaaleissa ensimmäistä kertaa Yleisradion vaalikommentaattorina.

Vuoden 1994 presidentinvaalit olivat Borgin mukaan villit vaalit mielipidemittausten kannalta. Silloin alkoivat vaalien ovensuukyselyt, joille ei ollut keksitty edes suomenkielistä sanaa. Puhuttiin exit polleista.

Isot mediat lähettivät ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä toimittajia tekemään ovensuukyselyjä ilman minkäänlaista otantaa tai kiintiöitä, vaikka nämä äänestäjät eivät mitenkään edusta koko äänestäjäkuntaa. Haastatteluista tehtiin isoja juttuja, jotka esitettiin ikään kuin tutkimustietoina äänestäjien todellisista mielipiteistä.

Sami Borg teki oikeusministeriölle tutkimuksen vuoden 1994 vaaleista ja kannatusmittauksista, jotka menivät rajusti pieleen. Mittaukset olivat epäedullisia juuri Väyrysen kannalta.

Porvariäänestäjät ymmärsivät kannatusmittausten perusteella, että Elisabeth Rehn olisi ainoa vakava haastaja demarien Martti Ahtisaarelle. Se toi Borgin mukaan valtavan kannatusnousun Rehnille juuri vaalikampanjan loppumetreillä.

– Väyrysen kritiikissä oli sikäli perää, että suuri osa mielipidemittausten tuloksista oli epäasianmukaisia, ei nyt ihan valeuutisia. Ongelmallisia ovat juuri ne ensimmäiset exit pollit ja varsinaisenkin äänestyspäivän äänestyspaikkamittaukset.

Vuoden 1994 vaaleilla oli Borgin mukaan se myönteinen vaikutus, että mielipidemittausten uutisointiin otettiin pian mukaan virhemarginaalit. Borg on sen jälkeen tutkinut mielipidemittausten osuvuutta ja todennut, että ne vastaavat hyvin vaalituloksia. On muutamia poikkeamia, joista parhaiten tunnetaan perussuomalaisten voittoon päättyneet vuoden 2011 jytky-vaalit.

Vuoden 2003 eduskuntavaalit muistetaan Irak-vuodosta, kun keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki käytti vaalikeskusteluissa hyväkseen ulkoministeriön salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja. Jäätteenmäki voitti vaalit ja nousi pääministeriksi, mutta joutui luopumaan tehtävästään luottamuspulan vuoksi, kun tietovuoto paljastui. Jäätteenmäki selvisi ilman oikeuden tuomiota, mutta tiedot lähettänyt presidentin neuvonantaja Martti Manninen tuomittiin.

Vaalirahoituksen puute haittaa nuoria ehdokkaita

Vaalirahoitus sisältää Sami Borgin mielestä yhden suomalaisen vaalijärjestelmän ongelmista. Nuoret ehdokkaat kärsivät siitä, että heidän on muita vaikeampi saada näkyvyyttä puuttuvan vaalirahoituksen vuoksi.

Borg pitää kymmenen vuoden takaista vaalirahakohua hyvänä asiana, jonka seurauksena vaalirahoituksen avoimuus lisääntyi. Yleinen mielenkiinto vaalirahoitukseen kuitenkin lopahti sen jälkeen, kun lainsäädäntö saatiin valmiiksi ja vaalirahatiedot koottua valtiontalouden tarkastusviraston sivuille.

– Vaalirahoitus on tervehtynyt, mutta kampanjakattoa ei harmittavasti saatu. Jos on rahaa, niin pystyy ostamaan julkisuutta vaaleissa. Pidän tätä isona ongelmana nuorten kannalta, koska heille on mahdotonta ajatella kymppitonnin tai 15 tonnin kampanjaa. Keskimäärin vaaleihin kuluu läpimenijöiltä yli 35 tonnia, Borg kertoo.

Tarkkoja lukuja vaalikampanjoihin käytetyistä varoista ei tiedetä, sillä ilmoitusvelvollisia ovat vain läpimenneet ja varasijoille päässeet.

– Pohjoismaista tasa-arvoa ajatellen on vaalirahoitus tosi iso ongelma. Jälleen näissäkin vaaleissa on nuoria selvästi hankala saada ehdokaslistoille. Kyllä se raha on yksi tekijä, joka siihen vaikuttaa.

Likaisia temppuja, järkeä ja tunnetta

Politiikan kulisseissa on runsaasti hiljaista perinnetietoa puolueiden likaisten temppujen osastoista, jotka levittävät pahoja puheita kilpailijoista.

– Juoruja on aina esitetty, mutta niiden vaikutus on helpompi nähdä presidentinvaaleissa. Kun eduskuntavaaleissa on kaksituhatta ehdokasta ja vaalit toimitetaan kaikissa vaalipiireissä erikseen, niin ei tule mieleen, minkälaisilla systeemeillä saataisiin oikeasti merkittävää haitallista vaikutusta aikaiseksi, Sami Borg sanoo.

Tunteisiin vetoaminen ja vihapuhe on mainittu keinoiksi, joilla ei-toivottu vaalivaikuttaminen pelaa. Tunne on kuitenkin vaikea asia tuomittavaksi.

– Suomalainen kampanjointi on kohtalaisen rationaalista, jos ei nyt tunteetontakaan. Kun mainostoimistot suunnittelevat kampanjoita, niin kyllä viestit pyritään asettamaan sillä tavalla, että ne vetoavat myös tunteisiin. Ei pelkällä informaatiolla kauheasti heilauteta tunteita. Jos halutaan saada väkeä liikkeelle tai vaihtaman kantoja, niin kyllä siinä pitää myös vedota johonkin.

Sami Borg on mukana kansallisessa vaalitutkimuskonsortiossa, joka tutkii vaaleja ja mittaa myös kansalaisten luottamusta vaalijärjestelmän toimivuuteen. Vaalien jälkeen on tarkoitus monitoroida kyselytutkimuksella myös sitä, kuinka paljon kansalaiset havaitsivat omasta mielestään ei-toivottua toimintaa ja vaikuttamista.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Sami Borg on yksi alustajista 26.4.2019 Tampereen yliopiston seminaarissa, jossa puhutaan informaatiovaikuttamisesta ja sen tutkimisesta.

 

Julkaistu:19.3.2019