Hyppää pääsisältöön

Uutta tietoa koronavirusinfektion mekanismeista

Julkaistu 29.10.2020
Tampereen yliopisto
Koronavirus infektoi soluja ACE2-reseptorin kautta.
SARS-CoV-2 -viruksen piikkiproteiini. Piikkiproteiini on se osa virusta, joka tarttuu tutkimuskohteena olleeseen ACE2-proteiiniin. Tarttumisen seurauksena virus pääsee tunkeutumaan myös ihmissolun sisälle. Kuva: Protein Data Bank-tietokanta / Seppo Parkkila
COVID-19-pandemia leviää nopeasti. Koko maailmassa ilmoitettuja tapauksia oli lokakuun lopussa jo yli 43 miljoonaa ja Suomessakin yli 15 000. Tiedeyhteisö työskentelee herkeämättä kukistaakseen pandemian. Tampereen yliopistossa tehty tutkimus tuotti uutta tietoa ACE2-reseptorista, jonka kautta koronavirus siirtyy solujen sisälle eli infektoi soluja.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ikä tai sukupuoli eivät juurikaan vaikuta ACE2-geenin ilmentymiseen, vaikka COVID-19-taudin vakavimpia muotoja on raportoitu eniten miehillä ja vanhemmilla potilailla.

Väitöskirjatutkija Harlan Barker ja professori Seppo Parkkila Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta selvittivät bioinformatiikan menetelmien avulla ACE2-geenin eli angiotensiinikonvertaasientsyymi 2:n ilmentymistä, säätelyä ja roolia eri kudoksissa ja soluissa.

Tulosten perusteella ACE2-proteiinia tuotetaan kaikkein runsaimmin suolen pintaepiteelisoluissa, munuaisissa ja kiveksessä. Yllättäen sen ilmentyminen on normaalitilanteessa erittäin alhaista hengityselinten alueella, vaikka keuhkot ovatkin COVID-19-taudin keskeinen kohde-elin. Keuhkojen alueella ACE2:n tuotto on voimakkainta verisuonten endoteelisoluissa.

Tutkimuksessa ennustettiin myös mekanismeja, joiden avulla ACE2-geenin ilmentymistä säädellään. Vastikään on raportoitu vielä vertaisarvioimattomia tuloksia, joiden perusteella ACE2-geenistä koodataan kahta erilaista ACE2-lähetti-RNA:ta.

– Näistä ns. lyhyt ACE2-muoto on voimakkaasti interferonien säätelemä. Tutkimuksessamme ACE2-geenin säätelyalueelta löytyi sitoutumiskohtia proteiineille, jotka säätelevät myös interferonien tuottoa, Parkkila kertoo.

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi geenejä, joiden ilmentyminen korreloi vahvimmin ACE2-geenin ilmentymiseen. Voimakkaimmin korreloituva geeni on nimeltään ENPEP, joka koodaa glutamyyli aminopeptidaasi -nimistä proteiinia.

– Tämä voi mahdollisesti olla mukana mekanismeissa, joiden avulla koronavirus infektoi soluja ja siihen liittyvät jatkotutkimukset ovat jo käynnissä Tampereen yliopiston tutkimusryhmässä, Parkkila kertoo.

Barkerin ja Parkkilan juuri PLOS ONE -tiedelehdessä julkaistu tutkimus käynnistettiin nopeasti maaliskuussa COVID-19-taudin levittyä myös Suomeen. Alustavat tulokset raportoitiin avoimina bioRxiv-tietokannassa jo huhtikuussa.

Tutustu tutkimukseen Barker H, Parkkila S (2020) Bioinformatic characterization of angiotensin-converting enzyme 2, the entry receptor for SARS-CoV-2. PLoS ONE 15(10): e0240647.

Lisätietoja:
Professori Seppo Parkkila
puh. 040 190 1825
seppo.parkkila [at] tuni.fi (seppo[dot]parkkila[at]tuni[dot]fi)