Uutismedia säilytti johtavan asemansa
Kansainvälisen Media for Democracy Monitor -tutkimuksen mukaan uutisten kysyntä on yhä korkealla tasolla ja johtavat tiedotusvälineet palvelevat hyvin nykyaikaisia demokratioita.
Tiedotusvälineiden ongelmat liittyvät tutkimuksen mukaan sukupuolten tasa-arvoon, työpaikkojen pysyvyyteen ja omistuksen keskittymiseen.
Tutkijat keräsivät Media for Democracy Monitor -tutkimusraporttia varten tietoja 18 maasta eri puolilta maapalloa. Eri maiden mediatilannetta selvitettiin demokratia-indikaattoreiden avulla. Raportti on lajissaan toinen, edellinen julkaistiin 2011.
Tutkimuksesta vastaa Euromedia Research Group -tutkimusryhmä, jonka johtajana toimii professori Josef Trappel Salzburgin yliopistosta. Suomen osuudesta vastaavat tutkijat John Grönvall (Arcada), Kari Karppinen (Helsingin yliopisto), Marko Ala-Fossi (Tampereen yliopisto) ja Hannu Nieminen (Helsingin yliopisto).
Vallan vahtikoiran rooli toimii
Toimittajien itseymmärrys vallan vahtikoiran roolista osoittautui tutkimuksen mukaan vahvaksi. Kävi ilmi, että toimittajat identifioivat itsensä tutkivan toimittajan rooliin. Tämä demokratian kannalta ratkaisevan tärkeä normi on vakiintunut myös toimitusten tehtävänmäärittelyihin. Tutkivaan toimittajan työhön on useimmissa maissa ja useimmissa toimituksissa saatavilla myös resursseja.
Molempina arviointivuosina mukana olleet yhdeksän maata ovat edistyneet huomattavasti vuoteen 2011 verrattuna kansallisten journalististen eettisten säännöstöjen kunnioittamisessa, kansalaisten mahdollisuuksissa osallistua uutisprosesseihin sekä sisäistä moniarvoisuutta koskevissa säännöissä ja käytännöissä.
Vain Ruotsi onnistui tasa-arvossa
Raportin mukaan median selvimmät heikkoudet ja puutteet koskevat sukupuolten tasa-arvoa mediasisällössä. Yksikään maa ei raportoinut sukupuolten välisen tasa-arvon ja sukupuolitietoisuuden täydellisestä kunnioittamisesta. Kaksi maata kertoi jopa, että sukupuolten tasa-arvoa ja tasa-arvoa koskevia perussääntöjä ei noudateta lainkaan.
Lisäksi sukupuolten epä-tasa-arvo toimituksissa on edelleen suuri ongelma. Keskimäärin vain 59 prosenttia tämän indikaattorin kaikista osista on saavutettu. Vain Ruotsi toimii positiivisena roolimallina muille maille.
Tutkijoiden mukaan nämä havainnot tarjoavat selkeän ja yksiselitteisen kehotuksen toimituksille tarkistaa ja harkita sisäisiä käytäntöjään.
Omistus keskittyy, työsuhteet pätkivät
Raportin mukaan tiedotusvälineiden keskittyminen sekä kansallisella että alueellisella ja paikallisella tasolla on ongelma, joka haastaa ratkaisevasti uutisten monimuotoisuuden. Kolmasosassa maista kilpailu näyttää heikolta, kun suuret monialayhtiöt kontrolloivat koko mediamarkkinaa.
Huolimatta aikaisemmista toiveista ja joidenkin mediayhtiöiden optimistisuudesta ei digitalisaatio ole paljonkaan auttanut tasapainottamaan mediaomistuksen keskittymistä alueellisella ja paikallisella tasolla.
Toimittajien työpaikkojen säilyminen herättää suurta huolta. Tutkijat eivät pidä yllättävänä sitä, ettei yksikään maa ilmoittanut toimittajien pysyvien työpaikkojen vakiintuneen korkealle tasolle, vaan jopa noin puolessa maista työsuhteet vaihtuvat usein ja pitkäaikaiset työsuhteet ovat harvinaisia.
Media for Democracy Monitor 2021 on pitkittäistutkimus tiedotusvälineiden toiminnasta demokratian kannalta. Vuonna 2011 julkaistiin lajissaan ensimmäinen raportti, jonka toimitustyöhön osallistui viestintä- ja valtiotieteilijöitä 10 maasta. Nyt julkaistavaan uuteen raporttiin ovat 18 maan asiantuntijat koonneet indikaattoreita median toiminnasta digitalisaation vuosikymmenellä 2010–2020. Lopulliset tulokset julkaistaan huhtikuussa 2021.
