Tutkimus

Uutiset herättävät tunteita, ja niin syntyy ”klikkiotsikoita”

Kuvituskuva uutisilmoituksista
Uutisilmoituksesta saatu tieto voi olla hyödyllistä, vaikka ilmoitus herättäisikin esimerkiksi paheksuntaa tai surua.
Lukija voi säätää uutisilmoitusasetuksiaan ja rajoittaa vastaanottamiaan ilmoituksia, mutta myös medialla on vastuu olla manipuloimatta lukijalle tunteita.

Erilaisten sovellusten lähettämät uutisilmoitukset ärsyttävät eniten silloin, kun ne tuntuvat turhilta ja harhaanjohtavilta, kertovat aihetta tutkineet Leena Mäkelä ja Mika Boedeker Tampereen ammattikorkeakoulusta. Toisaalta lukijan kannalta merkitykselliset, hyödylliset tai ilahduttavat uutisilmoitusten aiheet lisäävät arvostustamme palvelua kohtaan.

Uutisilmoitukset ovat viestejä, jotka saapuvat suoraan laitteidemme näytölle ilman, että meidän tarvitsee erikseen avata uutissovellusta. Uutisilmoitukset joutuvat entistä kiivaammin kilpailemaan digitaalisessa ärsyketulvassa vastaanottajan huomiosta ja ajasta. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että uutisilmoituksen otsikoinnilla saatetaan pyrkiä aiheuttamaan myös tunnereaktio, jonka toivotaan johtavan mm. siihen, että vastaanottaja etenee ”klikkaamalla” palvelussa eteenpäin, kirjoittavat Mäkelä ja Boedeker artikkelissaan.

Negatiiviset tunteetkin ovat tärkeitä

Uutisilmoitukset arjessani -tutkimukseen osallistui 23 uutisilmoitusten käyttäjää, jotka raportoivat erilaisista lähteistä tulevista ilmoituksista annettujen tehtävien mukaisesti 10 päivän ajan. Tutkittavia oli alaikäisistä viisikymppisiin, ja heitä yhdisti kiinnostuneisuus maailman menoon ja halu saada tietoa. Joukossa oli myös kriittisiä ja hyvinkin kriittisiä osallistujia, jotka lopettivat uutisilmoitusten tilaamisen tutkimuksen päätyttyä.

Vastauksia kertyi yhteensä noin 600, joista jotakuinkin puolessa oli tunnistettavissa jokin tunnetila. Tutkijat jakoivat tunnistettujen tunteiden kirjon neljään pääryhmään: iloon, tyyneyteen, ikävyyteen ja kireyteen. Vastaajien tunteista hieman yli puolet (57 %) oli luokiteltavissa positiivisiksi ja hieman alle puolet (43 %) negatiivisiksi.

Tutkijoiden mukaan arvonluonti on ristiriitainen prosessi ja negatiivisetkin tunteet ovat tärkeitä. Uutisilmoituksesta saatu tieto voi olla hyödyllistä, vaikka ilmoitus herättäisikin esimerkiksi paheksuntaa tai surua. Kaikki julkisuus ei kuitenkaan ole hyvää julkisuutta enää siinä vaiheessa, kun negatiivisia tunteita herää liikaa ja jatkuvasti. Silloin uutisilmoituksen arvo tuhoutuu.

Teksti Emmi Rämö, Tiina Lankinen

Kuva Jonne Renvall

Lue lisää aiheesta Unit-lehden artikkelista.