Uusissa akatemiahankkeissa tutkitaan keliakiaa, sarveiskalvosokeutta ja diabetesta
Toimikunta käyttää rahoitukseen noin 40 miljoonaa euroa. Kaikista hankehakemuksista noin 18 prosenttia sai rahoituksen. Valintojen tärkein päätöksentekokriteeri oli tutkimuksen korkea tieteellinen taso, minkä lisäksi toimikunta painotti hankkeiden potentiaalista vaikuttavuutta.
Keliakian varhaisempaan diagnostiikkaan ja ennakointiin uusia menetelmiä
Professori Katri Kaukisen tutkimus on nimeltään Kohti aikaisempaa keliakian diagnostiikkaa.
Keliakia on yleinen, joskin varsin alidiagnosoitu ravinnon gluteenin aiheuttama suolistosairaus. Siihen liittyy vakavia terveysongelmia sekä lisääntynyttä sairastavuutta ja kuolleisuutta, joita voitaisiin mahdollisesti hidastaa tai estää varhaisella diagnoosilla ja hoidolla.
Keliakiavasta-aineiden serologisella seulonnalla löydetään potilaat luotettavasti mutta on epäselvää, onko keliakian väestötason seulonta oikeutettua. Lisäksi ei ole täyttä selvyyttä siitä, ketkä tarkkaan ottaen pitäisi seuloa, ja milloin ja kuinka usein seulonta pitäisi tehdä. Nykytekniikolla on haastavaa diagnosoida henkilöitä, joiden keliakiavasta-ainetasot ovat matalat tai negatiiviset. Ei myöskään ole olemassa menetelmiä, joilla keliakian myöhempää puhkeamista voitaisiin ennustaa. Tutkimushanke pyrkii tuottamaan parannuksia näihin haasteisiin ja puutteisiin.
Tutkimus kehittää toiminnallista kantasolusiirrettä limbaalisen sarveiskalvosokeuden hoitoon
Professori Heli Skottmanin akatemiahankkeessa pyritään molekulaarisen solu- ja 3D- kudosmallintamisen avulla kohti toiminnallista kantasolusiirrettä limbaalisen sarveiskalvosokeuden hoitamiseksi.
Sarveiskalvosokeus koskettaa miljoonia ihmisiä ja alentaa merkittävästi heidän elämisensä laatua sekä tuottaa kustannuksia yhteiskunnalle.
Sarveiskalvon pinnan uusiutumisesta terveessä silmässä vastaa limbaaliset kantasolut (LSC). Tällä hetkellä ei ole olemassa hoitoa potilaille, joiden omat LSC-solut ovat tuhoutuneet molemmista silmistä esimerkiksi kemiallisen vamman tai aniridian vuoksi. Onnistunut hoito mahdollistaisi LSC-solujen palauttamisen sarveiskalvolle. Uusien solujen tuottaminen ihmisen muista kantasoluista on nykytekniikalla jo mahdollista, mutta niiden hyödyntämistä rajoittaa muun muassa puutteellinen ymmärrys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat niiden toiminnollisuuteen.
Akatemiahankkeessa pyritään tunnistamaan oikeat toiminnolliset LSC-solut ja 3D-kudosmallintamisen avulla selvittämään niiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Hankkeen vaikutukset ulottuvat merkittävän uuden tutkimustiedon lisäksi suoraan uusien hoitomuotojen kehitykseen.
Mikä on varhaisen ravitsemuksen yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen?
Professori Suvi Virtasen akatemiahankkeessa selvitetään varhaisen ravitsemuksen yhteyttä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen ja yhteyttä välittäviä mekanismeja.
Hankkeessa tutkitaan varhaisen ravitsemuksen yhteyttä tyypin 1 diabetekseen (T1D) kahden prospektiivisen syntymäkohortin (DIPP- ja TEDDY-tutkimus) ja yhden satunnaistetun ravintointervention (TRIGR-tutkimus) aineistoissa.
Tutkimuksessa keskitytään neljään ruokaryhmään ja niihin liittyviin ravintotekijöihin äidin ja lapsen ruokavaliossa: 1) viljatuotteet, 2) maitotuotteet, 3) kalat ja 4) kasvikset ja hedelmät. Tavoitteena on tutkia tyypin 1 diabeteksen merkittävimpien ravitsemuksellisten riski- ja suojatekijöiden yhteyksiä immuunisäätelyyn, matala-asteiseen tulehdukseen, suoliston tulehdukseen, aineenvaihduntaan, virusinfektioihin sekä tyypin 1 diabetekseen ja sitä edeltävän autoimmuniteetin kehittymiseen. Jokaisessa kolmessa tutkimuksessa osallistujilla on kohonnut perinnöllinen tyypin 1 diabeteksen riski.
Tutkimuksissa on mukana yli 17 000 lasta. DIPP-tutkimus on toteutettu Suomessa. TEDDY- ja TRIGR- tutkimukset ovat kansainvälisiä tutkimuksia, joissa Suomi on yksi tutkimusmaista.
Akatemiahankerahoituksen tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, tieteen uudistaminen ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa. Akatemiahankkeissa työskentelee eri tutkijanuravaiheiden tutkijoita useamman vuoden ajan. Akatemiahankkeet ovat sekä hakemusten että myöntöjen määrällä ja rahoitusvolyymilla mitattuna Akatemian keskeisimpiä rahoitusmuotoja.
Suomen Akatemian tiedote 26.5.2021
