Hyppää pääsisältöön

Uusi tutkimusmalli ylipainoisen rasvakudoksen toiminnan tutkimiseen − Alma Yrjänäistä motivoi tieteen kansantajuistaminen

Julkaistu 19.4.2021
Tampereen yliopisto
AlmaYrjänäinen.
Ylipaino on nykymaailmassa globaali ongelma, jonka vuoksi sen tutkimiseen on kehitettävä entistä parempia keinoja. Alma Yrjänäinen on mukana kehittämässä tutkimusmallia, joka keskittyy rasvakudoksen kokonaisvaltaisen toiminnan tutkimiseen ja tarjoaa vaihtoehtoisen teknologian eläinkokeille. Tutkija pitää tärkeänä tieteen saattamista kaikkien tietoon ymmärrettävässä muodossa.

Alma Yrjänäinen toimii väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä, joka on osa Suomen Akatemian Body-on-Chip -huippuyksikköä. Tutkimusryhmän tavoitteena on luoda kolmiulotteinen rasvakudosmalli ylipainon tutkimiseen. Tutkimusmallin avulla voidaan tutkia ylipainoista rasvakudosta ja sen toimintaa.

Yrjänäisen mukaan tämänhetkiset rasvakudoksen tutkimusmallit ovat melko yksinkertaistettuja versioita, eivätkä mallit sovellu selvittämään esimerkiksi koko kudoksen tai eri solutyyppien toimintaa. Hänen mukaansa ylipainon tutkimisessa on tarvetta laajemmalle ja monipuolisemmalle tutkimusmallille, jonka avulla tutkimuksessa olisi mahdollista ottaa askel seuraavalle tasolle.

– Rasvakudos koostuu useista eri rakennuspalikoista eli kudoksessa on erilaisia solutyyppejä ja solujen välistä ainetta. Jos tutkimme vain yhdenlaisia rakennuspalikoita eli yhtä solutyyppiä, meiltä jää kokonaan huomioimatta, millainen vaikutus kaikilla muilla rasvakudoksen eri solutyypeillä on, Alma Yrjänäinen selventää.

Yrjänäinen kertoo, että vain yhden solutyypin tutkimisen sijaan tavoitteena on nyt kehittää mikrokokoinen ja kolmiulotteinen kudosmalli, jossa on mukana useampia solutyyppejä sekä konkreettisia rakenteita. Kolmiulotteiseen rasvakudosmalliin on siis tarkoitus rakentaa esimerkiksi toimiva verisuoniverkko, jotta voidaan tutkia muun muassa, miten ylipainoinen rasva vaikuttaa tällaisiin kudoksen eri elementteihin.

–  Ylipainoisen rasvan toiminta on todella moninaista, sillä usein ylipainoisessa rasvakudoksessa esimerkiksi on jatkuva matalan tulehduksen tila. Ylipainoisessa rasvakudoksessa on siis hyvin monenlaisia eri elementtejä, ja tutkimusmallissamme pyrimme tuomaan kaikki nämä eri elementit yhteen.

– Tavoitteenamme on pystyä tutkimaan, millaisia yhteisvaikutuksia esimerkiksi rasvasoluilla, verisuoniston soluilla ja tulehduselementeillä on kudoksessa. Mallimme avulla pystymme tekemään tämän kontrolloidussa ympäristössä, joka vastaisi paremmin todellista tilannetta ihmiselimistössä, Alma Yrjänäinen kertoo.

AlmaYrjänäinen.
Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä kehiteltävä ylipainon tutkimusmalli hyödyntää uudenlaista Organ-on-a Chip -teknologiaa, joka on kehitetty luonnontieteiden ja tekniikan alan ammattilaisten yhteistyönä.

Ylipainon tutkimuksen merkitys kasvaa jatkuvasti

Ylipainoisten ihmisten määrä kasvaa koko maailmassa jatkuvasti. Alma Yrjänäisen mukaan on tärkeää kehittää ylipainon tutkimusmenetelmiä entistä paremmiksi muun muassa juuri ylipainoon liittyvien useiden liitännäissairauksien vuoksi. Ylipaino altistaa esimerkiksi tyypin 2 diabetekselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille.

Yrjänäinen kertoo, että heidän tutkimusryhmänsä kehittelemä tutkimusmalli on tärkeä ylipainon tutkimisen kannalta esimerkiksi siksi, että se vastaisi paremmin aitoa tilannetta ihmiselimistössä kuin aiemmat tutkimusmallit. Aikaisemmin ylipainon tutkimuksessa on käytetty muun muassa eläinmalleja. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin tulosten laajempi tulkinta koko kudoksen toiminnan kannalta muun muassa ihmisen ja eläimen ruokavalion ja elimistön toiminnan erojen vuoksi.

–  Lisäksi eläinkokeiden eettinen ongelmallisuus on itselleni iso motivaattori tutkimuksessani. Pyrkimyksenä olisi vähentää eläinkokeita ja pyrkiä kehittämään tutkimukseen vaihtoehtoisia teknologioita. Tutkimusmallimme avulla pystyisimme tarjoamaan kudosteknologisen vaihtoehdon ylipainon tutkimiseen.

Tieteen kansantajuistaminen on tärkeää tutkijalle

Alma Yrjänäinen kokee, että tutkimuksen tekemisen lisäksi tutkijalle on tärkeää osata viestiä tutkimusaiheestaan ymmärrettävästi myös oman yhteisönsä ulkopuolisille ihmisille.  

Yrjänäinen osallistuikin tammikuussa 2021 järjestettyyn Three Minute Thesis (3MT) -kilpailuun. Three Minute Thesis -kilpailussa osallistujat pitchasivat eli esittelivät oman tutkimuksensa aiheen yleisölle mahdollisimman kansantajuisesti ja tiivistettynä kolmeen minuuttiin (katso Alman pitchaus YouTubesta). Edettyään kilpailun finaaliin ja voitettuaan Tampereen yliopiston sisäisen äänestyksen parhaasta esityksestä, Yrjänäinen sai mahdollisuuden osallistua Millenium Pitching Contest -kilpailun esikarsintoihin pitchaamaan oman tutkimusaiheensa.

Yrjänäisen mukaan prosessi pitchaamisen opettelussa ja tutkimuksen aiheen tiivistämisessä sekä kansantajuistamisessa oli haastava ja aikaa vievä, mutta palkitseva.

– Pitchaamisen opettelun kautta olen oppinut ymmärtämään eron siinä, millä tavalla minun tulee puhua tutkimuksestani eri ihmisille. Erilaisten yleisöjen kanssa on aina käytettävä sellaista kieltä, mitä juuri kyseinen yleisö ymmärtää, Alma Yrjänäinen summaa.

Yrjänäisen mukaan tieteen kansantajuistaminen on tärkeää, sillä hän kokee tieteen kuuluvan kaikille, ei pelkästään tutkijoille. Tieteen kansantajuistamisen avulla on mahdollista tuoda esiin, miksi tutkimuksen tekeminen on yhteiskunnalle tärkeää ja välttämätöntä. Lisäksi Yrjänäisen mukaan on tärkeää tehdä aktiivisesti työtä tieteen saattamisessa kansantajuiseksi, sillä kansantajuistamisen avulla pystytään luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä tarjoamaan uuden oivaltamisen kokemuksia.

– Usein tutkimuksen kansantajuistamisessa on vedettävä mutkia suoraksi, jolloin voi herätä pelko väärinymmärryksen vaarasta. Kansantajuistamisessa ei tulisi liikaa pelätä omia mahdollisia virheitä, eikä pyrkiä täydellisyyteen. Tärkeintä on yrittää tehdä parhaansa.

– Vaikka kansantajuistamiseen voi liittyä väärinymmärryksen vaara, on se silti kannattava riski ottaa verrattuna siihen, että kansantajuistamista ei tekisi ollenkaan, Alma Yrjänäinen kertoo.

Teksti: Nelli Peltonen 
Kuvat: Jonne Renvall