Hyppää pääsisältöön

Uusi tutkimus pyrkii tarkentamaan keliakian diagnostiikkaa

Julkaistu 21.10.2021
Tampereen yliopisto
Kalle Kurppa
Keliakia on siitä ainutlaatuinen autoimmuunitauti, että siihen on olemassa parantava hoito eli gluteeniton ruokavalio, professori Kalle Kurppa muistuttaa.
Diagnosoimaton keliakia voi aiheuttaa vakavia komplikaatiota, joten taudin varhainen tunnistaminen ja hoito on tärkeää. Tampereen yliopistossa alkavassa tutkimuksessa selvitetään, kuinka tehokkaasti yliopistossa kehitetty uusi kuvantamismenetelmä, mikro-CT, auttaa aikaistamaan keliakian diagnoosia. Samalla tutkitaan keliakiaseulonnan laajentamista ja erilaisten ympäristötekijöiden osuutta taudin syntyyn.

Nykyisin suurin osa keliaakikoista löydetään vasta aikuisuudessa. Taudin komplikaatioiden, kuten huonon luuntiheyden tai lyhytkasvuisuuden ja hedelmättömyyden, ehkäisemiseksi tutkijoiden tavoitteena on siirtää keliakian tunnistamisen painopiste lapsuuteen.

Varhainen tunnistaminen ehkäisee vaurioita

— Uskon, että näiden tutkimusten avulla keliakia löydettäisiin varhain jo siinä vaiheessa, kun sairaus on vasta alussa, jolloin siihen pystyttäisiin puuttumaan, ennen kuin se aiheuttaa vakavia tai pysyviä komplikaatioita, sanoo lasten ja nuorten terveyden edistämisen professori, keliakiatutkija Kalle Kurppa.

— Tulevaisuudessa vielä kovempi tavoite on, että voisimme jopa estää osan keliakiaan sairastumisista. Varhaista diagnostiikkaa pystymme jo lähivuosina koko ajan parantamaan.

— Nykyiset menetelmät eivät välttämättä riitä diagnoosiin saamiseen, vaikka epäilisimme vahvasti keliakiaa esimerkiksi verikokeiden perusteella, Kurppa toteaa.

Mikro-CT-kuvaus validoidaan

Tutkimuksessa testataan Tampereen yliopistossa aiemmin kehitettyä täysin uutta menetelmää ohutsuolinäytteiden kolmiulotteiseen kuvantamiseen. Röntgensäteisiin perustuvan mikro-CT-kuvantamismenetelmän avulla voidaan luoda ohutsuolen kudosnäytteistä jopa yhden mikrometrin tarkkuudella koko näytteen kattava 3D-rekonstruktio.

Vaikka verikokeiden merkitys on kasvanut, suuri osa keliaakikoista diagnosoidaan edelleen ohutsuolinäytteistä. Mitä aikaisemmin tautia seulotaan, sitä haastavampaa histologiaan pohjautuva diagnostiikka yleensä on.

Tarkkojen mikro-CT kuvien avulla keliakian diagnostiikkaa voidaan parantaa selvästi. Ideana on, että tauti voitaisiin löytää sellaiseltakin henkilöltä, jonka sairautta ei tähänastisilla menetelmillä ole voitu vahvistaa.

— Yksi tämän tutkimuksen tarkoituksista on selvittää, kuinka paljon parempi mikro-CT-menetelmä on kuin nykyiset histologiset menetelmät. Meillä on jo alustavaa näyttöä siitä, että kyseessä olisi selvästi herkempi ja tarkempi lähestymistapa, mutta tarvitsemme vielä lisää tutkimusta ja validointia isommissa potilaskohorteissa, Kurppa kertoo.

Myös ympäristötekijöiden osuutta keliakiaan tutkitaan

— Tutkimuksessa pyrimme myös löytämään ympäristötekijöitä, jotka altistavat keliakialle, ja tutkimaan, voisimmeko sitä kautta päästä jopa ehkäisemään keliakiaa, Kurppa kertoo.

Keliakiatutkijat tekevät osittain yhteistyötä diabetestutkijoiden kanssa. Yhdistävä tekijä ovat muun muassa enterovirukset, joilla uskotaan olevan yhteyttä sekä diabeteksen että keliakian syntyyn.

Tutkimusaineistoa saadaan muun muassa professori Heikki Hyödyn vetämästä suuresta Hedimed -tutkimuksesta, sekä kansainvälisestä TEDDY-tutkimuksesta. Lisäksi suomalainen DIPP-tutkimus on vahvasti mukana näissä molemmissa projekteissa.

Lastentautien tutkimussäätiö rahoittaa Lasten keliakian seulonnan ja varhaisen diagnoosin merkitys -tutkimusta 100 000 eurolla. Kurppa on myös aiemmin saanut säätiöltä apurahaa osin saman aihepiirin tutkimukseen.

Kuva: Jonne Renvall