Hyppää pääsisältöön

Uusi tutkimus etsii sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen juuria lyhyistä RNA:ista

Julkaistu 4.6.2020
Tampereen yliopisto
Emma Raitoharju
Proteiinia koodaamattomat RNA:t ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde. Ala kehittyy ja etenee nopeasti, sillä lyhyet proteiinia koodaamattomat RNA:t löydettiin ihmisiltä vasta 2000-luvulla, Emma Raitoharju kertoo.
Dosentti, FT Emma Raitoharju on aloittamassa Tampereen yliopistossa akatemiahanketta, jossa selvitetään lyhyiden proteiinia koodaamattomien RNA:iden yhteyttä sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen kehitykseen. Projektissa pyritään selvittämään myös, välittävätkö nämä RNA:t lapsuuden olosuhteiden tai jopa vanhempien hankittujen ominaisuuksien vaikutusta jälkeläisen myöhempään sairastuvuusriskiin. Tällainen sukupolvet ylittävä epigeneettinen periytymismekanismi on osoitettu koe-eläimillä, mutta ei aiemmin molekyylitasolla ihmisellä.

Tutkimuksen tavoitteena on löytää uusia keinoja taistella kardiometabolisten sairauksien yleistymistä vastaan uusien biologisten merkkiaineiden avulla sekä tunnistaa yksilöitä ja perheitä, joilla riski näihin tauteihin on kasvanut.

Lyhyet proteiinia koodaamattomat ribonukleiinihapot RNA:t (short non-coding RNAs) eli sncRNA:t säätelevät geeni-ilmentymistä.

- sncRNA:t säätelevät osaltaan solujen ja kudosten toimintaa ja kuljettavat myös viestiä eri kudosten välillä. Niiden ilmentyminen on liitetty kardiometabolisten sairauksien kehittymiseen ja on myös ehdotettu, että sncRNA:t välittäisivät hankittujen ominaisuuksien periytymistä, Raitoharju kertoo.

Hankkeessa tutkitaan, millaisia terveen ihmisen sncRNA-ilmentymistasot ovat ja liittyvätkö erot näissä tasoissa kardiometabolisten sairauksien riskiin.

Pyrkimyksenä on tunnistaa sekä sellaisia sncRNA:ita, joiden tasot eroavat synnynnäisesti ihmisten välillä ja liittyvät kohonneeseen kardiometabolisten tautien riskiin, että sellaisia RNA:ita, joiden tasot muuttuvat näiden tautien riskitekijöiden ilmaantuessa. Tutkimus on myös osa projektia, jossa selvitetään, voivatko isän elämäntavat ja ilmiasu vaikuttaa lapsen ilmiasuun siittiön sncRNA:iden välityksellä.

Raitoharju on työskennellyt kliinisen kemian professori Terho Lehtimäen tutkimusryhmässä vuodesta 2008, jolloin aloitti gradunsa kirjoittamisen. Lehtimäen ryhmässä hän teki myös 2014 valmistuneen väitöskirjansa ja työskenteli 2018 päättyneen akatemiatohtorikautensa.

Nyt saatu Akatemian kaksivuotinen rahoitus tukee Raitoharjun oman tutkimuslinjan itsenäistymistä ja hänestä tulee oman projektinsa päätutkija. Se merkitsee myös askelta kohti oman tutkimusryhmän perustamista.

- Omassa, lyhyitä RNA:ita koskevassa tutkimuksessani minua kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti se, mitkä ovat terveen ihmisen sncRNA-tasot ja miten ne vaihtelevat yksilöiden välillä. Tämä täytyy tietää taustatietona, kun tutkitaan sairauksiin liittyviä sncRNA-tasoja. Asiaa on tutkittu liian vähän, Raitoharju kertoo.

- Toinen kiinnostava tutkimushaara on raskauden ja hedelmöityksen aikaisten olojen vaikutukset aikuisuuden metaboliaan ja se, kuinka lyhyet RNA:t ovat osallisina tässä prosessissa.

- Raskauden aikaisten olosuhteiden on näytetty osaltaan liittyvän syntyvän lapsen myöhempään sokeri- ja rasvametaboliaan sekä aikuisuuden riskiin sairastua kardiometabolisiin sairauksiin.

Suomen Akatemian kaksivuotisella hankerahalla tuettiin riskialttiiksi luettuja, mutta tieteellisesti korkeatasoisia hankkeita. Kaksivuotisen rahoituksen sai kaikkiaan yhdeksän akatemiahanketta, joiden mahdollisuudet arvioitiin niin merkittäviksi, että hankkeiden aloittamista haluttiin tukea.

Raitoharju arvelee, että projekti pääsee hyvin alkuun rahoituskauden aikana. Hän uskoo, että vaikka tutkimus on kahden vuoden kuluttua varmasti vielä kesken, projektin ensimmäiset löydökset sncRNA-profiilin pysyvyydestä ja yhteyksistä kardiometabolisiin sairauksiin on jo silloin julkaistu.

Raitoharjun projekti on osa jo 40 vuotta kestänyttä Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta. Aineisto ja sen kanssa työskentelevä laaja yhteistyöverkosto tarjoavat paljon mahdollisuuksia erilaisiin tutkimusnäkökulmiin ja jatkotutkimuksiin.

Proteiinia koodaamattomien RNA:iden stabiilisuus, periytyvyys ja muutosvaste veressä suhteessa kardiometabolisiin tauteihin. 01.09.2020 - 31.08.2022

Lisätietoja:
Emma Raitoharju, emma.raitoharju [at] tuni.fi