Tutkimus

Uusi tutkijakoulu tukee puurakentamisen kasvua

Kuvituskuva_puurakentaminen
Puurakentaminen on Suomessa miljardien eurojen arvoinen teollisuudenala. Kasvuvaraa olisi silti vielä merkittävästi. Tampereen yliopistossa käynnistyvä teollisen puurakentamisen tutkijakoulu tarttuu kysymyksiin, joihin alalla kaivataan lisätietoa ja kouluttaa asiantuntijoita alan kehitystarpeisiin.

Tampere ja Pirkanmaa kulkevat puurakentamisen ja vähäpäästöisen rakentamisen kärkijoukoissa. Pirkanmaalla puukerrostaloasuntojen rakennushankkeita on vireillä yli tuhannen asunnon verran.

Puurakentaminen on Suomessa miljardibisnes, ja siksi sillä on myös kansantaloudellista merkitystä. Myös ympäristöministeriö haluaa lisätä puurakentamista. Ministeriön asettamissa julkisen puurakentamisen tavoitteissa puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta halutaan nostaa 31 prosenttiin vuonna 2022 ja 45 prosenttiin vuonna 2025.

Vaikka megatrendit puhuvat puun käytön puolesta ja sen ekologisuus tiedetään, julkisessa suurimittakaavaisessa rakentamisessa puu on edelleen enemmän kuriositeetti kuin valtavirtaa. Mistä se johtuu?

– Yksi tärkeä syy on se, että Suomessa on pulaa puumyönteisistä rakennuttajista. Tilaajilla olisi valta päättää, mistä materiaalista rakennus tehdään. Monet eivät kuitenkaan osaa kilpailuttamisvaiheessa edes vaatia puukohdetta, koska puuta ei pidetä kilpailukykyisenä materiaalina. Myös rakennesuunnittelijoita on liian vähän, sanoo rakennusopin professori Markku Karjalainen.

Tutkijakoulu rakentaa aitoa yhteistyötä toimijoiden välille

Puurakentamisen tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta. Tampereella aloittaa teollisen puurakentamisen tutkijakoulu vuoden 2021 alussa. Tutkijakoulun tavoitteena on ratkaista puurakentamiseen liittyviä kehityskohteita ja sitä kautta lisätä puun käyttöastetta rakentamisessa.

Karjalaisen mukaan puurakennusteollisuuteen tarvitaan ennen kaikkea harjaantumista ja osaamista prosessien hallintaan, jotta hintakilpailukyky saadaan kohdalleen.

– Olennaista on se, että tutkittavat aiheet ja kysymykset tulevat suoraan teollisuudelta ja rakentamisen kentältä. Haluamme, että tekemällemme tutkimukselle on todellinen tarve ja tuloksista on alalle hyötyä, Karjalainen painottaa.

Tutkijakoulun johtoryhmä koostuu teollisuuden edustajista. Koulu itse on koko rakennetun ympäristön tiedekunnan yhteinen ponnistus, jota arkkitehtitaustainen Markku Karjalainen sekä rakennetekniikan professori Sami Pajunen koordinoivat yhdessä.

– Rakennamme aitoa yhteistyötä paitsi teollisuuden myös rakennusalan osaajien välille. Perinteisesti rakennustekniikan ja arkkitehtuurin osaajat ovat olleet omissa leireissään, mutta tutkijakoulussa he tekevät työtä tiiviisti yhdessä, Karjalainen sanoo.

Rima on asetettu korkealle

Ensimmäinen väitöskirjatutkijoiden haku tutkijakouluun käynnistyy tänä syksynä. Hakijoiden joukosta palkataan tässä vaiheessa neljä tohtoriopiskelijaa.

– Tavoitteenamme on pitää tutkijakoulun rima korkealla ja seula tiiviinä. Valitsemme hyviä tekijöitä, jotka valmistuvat neljässä vuodessa. Vaikka tutkijakoulu on väitöskirjapainotteinen, haluamme tulevaisuudessa mukaan myös kandi- ja diplomityöntekijöitä, koska he vastaavat parhaiten pienempien kehityskohteiden tarpeisiin, Karjalainen sanoo.

Tutkijakoulun rahoituspohjan muodostavat Tampereen yliopisto, eri säätiöt, puu- ja rakennusalan yritykset ja suunnittelutoimistot sekä ympäristöministeriö. Tällä hetkellä tutkijakoulun alkuvaiheen rahoitus on varmistunut, ja rahoitusta tullaan täydentämään toiminnan kasvaessa. Tulevaisuudessa isoina rahoittajina toimivat suunnitelmien mukaisesti EU ja Suomen Akatemia. Myös tutkittavat hankkeet tulevat osaltaan rahoittamaan toimintaa.

Teksti: Sari Laapotti
Kuva: 123rf


Lisätietoja:

Professori Sami Pajunen, rakennetun ympäristön tiedekunta, 040 849 0571, sami.pajunen [at] tuni.fi

Professori Markku Karjalainen, rakennetun ympäristön tiedekunta, puh. 040 583 2127, markku.karjalainen [at] tuni.fi