Tutkimus

Uusi rokote voi estää CMV-viruksen aiheuttamat vammat

Rokote
Yleinen sytomegalovirusinfektio on useimmille vain yksi flunssa muiden joukossa, mutta kehittyvälle sikiölle se voi aiheuttaa vakavia oireita. Nyt tutkitaan rokotetta, joka suojaisi syntymätöntä lasta tartunnalta.

Siis mikä sytomegalovirus?

Moni Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen tutkimukseen osallistuneista ei ole kuullutkaan viruksesta, joka on niin yleinen, että aikuisikään mennessä 50-70 prosenttia on sairastanut sen.

Herpesvirusten ryhmään kuuluva sytomegalo (CMV) sairastetaan yleensä pikkulapsena. Oireena voi olla nuhakuume, mutta infektio saattaa olla myös kokonaan oireeton ja jäädä huomaamatta.

Virus on useimmiten harmiton, mutta jos nainen sairastaa sytomegalovirusinfektion raskaana ollessaan, infektio voi levitä istukan kautta sikiöön. Riskialttein aika on raskauden 16 ensimmäistä viikkoa. Osalla virustartunnan saaneista vauvoista todetaan joko rakennehäiriöitä raskausaikana tai CMV:n aiheuttama oireyhtymä syntymän jälkeen.

- 18 prosenttia sikiöaikana tartunnan saaneista saa oireita, joihin kuuluu maksan ja pernan suurentumista, aivojen kehitysvaurioita ja kuulon alenemaa, kertoo CMV-rokotetutkimuksen päätutkija Miia Virta Rokotetutkimuskeskuksesta.

Hyvä uutinen kuitenkin on, että jos viruksen on jo sairastanut aiemmin elämässään – kuten suuri osa odottavista äideistä on – niin tällöin virus aiheuttaa oireita lapselle paljon epätodennäköisemmin, vaikka sen saisi uudelleen raskausaikana.

Sikiöaikana havaittua CMV-infektiota ei voi hoitaa tällä hetkellä millään. Joskus viruksen aiheuttamien vammojen vuoksi raskaus voidaan joutua keskeyttämään. Syntymän jälkeen vauvaa voidaan hoitaa viruslääkkeillä, mutta jo syntyneitä kehitysvaurioita niillä ei pystytä korjaamaan.

 

Rokotetta tutkittu pitkään

Rokotetta sytomegalovirusta vastaan on kehitetty erityisesti sikiön suojaamiseksi.  Rokote perustuu heikennettyyn, lisääntymiskyvyttömään virukseen ja sitä on kehitetty jo pitkään. Vuonna 2019 vaiheen 2b tutkimus aloitettiin vapaaehtoisilla useissa eri maissa, myös Suomessa.

Nyt käynnissä olevassa kansainvälisessä tutkimuksessa selvitetään rokotteen tehoa. Tutkimus kestää noin kolme vuotta. Tuossa ajassa nähdään, suojaako rokotus CMV-tartunnalta.

Tutkija Miia Virta kasvokuva
Tutkijalääkäri Miia Virta johtaa CMV-rokotteen tutkimusta Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksessa.

 

Tutkimuksen Suomen osuutta johtava Miia Virta kertoo, että monien merkittävien tutkimusten joukossa, joita Rokotetutkimuskeskuksessa tehdään, CMV-rokotetutkimus nousee hänelle yli muiden.

- Tutkimus vaatii paljon tutkittavilta, mutta se on äärimmäisen tärkeä. Olen koulutukseltani lastenlääkäri, niin senkin takia aihe on sydäntä lähellä, Virta sanoo.

- Raskausaikana virusta vastaan ei ole olemassa hoitoa. Siksi rokote voisi olla ratkaiseva tekijä, jos se pystyisi estämään primaari-infektion raskausaikana. 

Virran mukaan virustartuntaa on muutoin vaikea estää, vaikka noudattaisi hyvää käsihygieniaa. Sytomegalovirus leviää kaikkien ruumiin eritteiden välityksellä ja se siirtyy helposti eteenpäin perheissä ja hoitopaikoissa vaikkapa lelujen välityksellä.

 

Esiintyy kaikkialla

Sytomegaloviruksen aiheuttama tautitaakka Suomessa on suhteellisen pieni. Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan kaksi tuhannesta suomalaislapsesta saa sikiöaikana CMV-tartunnan. Valtaosa sikiöaikana infektoituneista lapsista on syntyessään oireettomia, ja heidän ennusteensa on hyvä.  Kuitenkin noin 10 prosentilla sikiöaikana sairastuneista lapsista on syntyessään CMV-viruksesta johtuvia oireita. Noin puolelle heistä jää jokin pitkäaikaishaitta, kuten kuulovaurio tai neurologinen vamma.

Maailmanlaajuisesti CMV-infektioita esiintyy noin yhdessä prosentissa raskauksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa syntyy neljä miljoonaa lasta vuosittain, joista noin 20 000 – 80 000 saa CMV:n aiheuttamia oireita. Oireiden määrä ja voimakkuus vaihtelevat, ja kaikki eivät onneksi ole vakavia.

Oireiden havaitseminen voi olla hankalaa. Kuulo- tai keskushermostovaurio ei välttämättä tule esiin heti kun vauva syntyy vaan vasta myöhemmin, jolloin sitä voi olla vaikea yhdistää CMV-infektioon.

- Nyt kun vihurirokko on torjuttu MPR-rokotusten avulla, sytomegalovirusta pidetään suurimpana ei-perinnöllisen kuulovian ja keskushermostovaurion aiheuttajana, Miia Virta sanoo.

- Jos etenevän kuulon aleneman voisi estää, se vähentäisi monien lasten ja heidän perheidensä kärsimystä.

Suomessa sytomegalovirus on monille tuntematon, koska sairastavuus on pientä. Mutta tärkeintä olisi saada estettyä jokainen sairastuminen, joka voi johtaa parantumattomaan vammaan.

- Yhdysvalloissa on ollut tiedotuskampanjoita siitä, että tällainen tauti on olemassa. Suomessa asiasta ei ole kauheasti puhuttu, koska sille ei ole juuri mitään tehtävissä – tai näin olen ymmärtänyt. On turha herättää huoli, kun tartuntaa ei voida ehkäistä. Jos sikiön kasvussa havaitaan jotain poikkeavaa, niin CMV kyllä tutkitaan, Virta kertoo.

 

Tuloksia noin neljän vuoden päästä

CMV-rokotteen tutkimusrokotukset ja seuranta jatkuvat vielä noin kolme vuotta sekä Suomessa Rokotetutkimuskeskuksen klinikoilla että maailmalla. Sen jälkeen, Virran arvion mukaan noin neljän vuoden päästä, on mahdollisesti saatavilla ensimmäisiä tuloksia rokotteen tehosta.

- Jos tästä saadaan käyttöön toimiva CMV-rokote, sen avulla voidaan parhaimmillaan estää lasten vammautumisia ja vakavia sairauksia, joita tämä virus aiheuttaa. Se olisi todella iso asia. 

 

Hyvin yleinen, toisille vaarallinen

  • Sytomegalovirus (CMV) kuuluu herpesryhmän viruksiin.
  • Sairastetaan usein pikkulapsena. Viruksen oireena voi olla tavallinen nuhakuume.
  • Voi olla vaarallinen immuunipuutteisille henkilöille, kuten elinsiirto- ja syöpähoitopotilaille, ja kehittyvälle sikiölle. Virus voi aiheuttaa sikiölle kasvun hidastumista, keskushermostovaurion tai näkö- ja kuulovaurion.
  • Suomessa syntyy vuosittain noin 60 sytomegalo-oireyhtymää sairastavaa lasta vuosittain (lähde: HUS).
  • Virusta vastaan on kehitetty rokote, jonka tehoa testataan nyt maailmanlaajuisessa rokotetutkimuksessa, jossa on mukana 2200 naista. Suomessa osuudessa on mukana noin 250 tutkittavaa.

 

Teksti: Tiina Lankinen

Kuvat: Jonne Renvall