Uusi akatemiatutkija selvittää mitokondriogenomin vaikutusta immuunivasteisiin
- Solun tuman genomin tiedetään muokkaavan yksilön immuunivasteita, mutta mitokondrioissa olevan genomin variaation vaikutusta ei ole vielä tutkittu tässä asiayhteydessä.
Salminen sai Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalta 438 874 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään mitokondrion genomin variaation vaikutusta immuunivasteissa.
Viisivuotinen tutkimus alkaa Tampereen yliopistossa syyskuun alussa. Salmisen yhteistyökumppaneina ovat Edinburghin yliopisto ja Pasteur-instituutti.
Edinburghissa aloitettu tutkimus jatkuu Tampereella
Salminen on kaksi viime vuotta työskennellyt post doc -tutkijana Pedro Valen laboratoriossa Edinburghin yliopistossa. Hän jatkaa tutkimustaan Tampereella niiden lupaavien tulosten pohjalta, joita Valen laboratoriossa tehty työ on tuottanut.
- Kärpäsillä on mahdollista perustaa linjoja, joissa erilaisia mitokondriaalisia genomeja on risteytetty samaan nukleaariseen taustaan. Tutkin mitokondrion genomin vaikutusta infektoimalla näitä linjoja useilla eri patogeeneillä ja seuraamalla eri linjojen vasteita, kuten niiden kykyä eliminoida patogeenejä tai selviytyä silloin, kun patogeenitaakka on korkea.
- Alustavien tulosten perusteella voidaan osoittaa, että mitokondrion genomin variaatiolla on vaikutusta myös immuunivasteisiin eli esimerkiksi infektioiden voimakkuuteen elimistössä.
Kärpäsmallista ihmisen solumalleihin
Salminen käyttää tutkimuksessaan Drosophila melanogaster -kärpäsmallia. Drosophila eli banaanikärpänen on genetiikan mallilaji, joka tarjoaa monipuolisia työkaluja geneettisiin tutkimuksiin ja synnynnäisiä immuunivasteita koskeviin tutkimuksiin. Lisäksi banaanikärpäsen ja ihmisen mitokondriaaliset genomit ovat hyvin samankaltaisia ja kärpäsillä tuotettavien tulosten perusteella voi löytyä useita sovelluksia myös infektioiden hoitoon.
- Kun saadaan selville, kuinka mitokondriot vaikuttavat infektioiden voimakkuuteen kärpäsillä, tietoa voidaan soveltaa ihmiseen.
- Käytän tutkimuksen loppuvaiheessa ihmisen solumalleja nähdäkseni, voivatko tuman tai mitokondrion geenien mutaatioista johtuvat mitokondriotaudit vaikuttaa yksilön immuunivasteisiin.
Jacobs ja Kaguni herättivät kiinnostuksen
Tampereen yliopisto on Salmiselle tuttu kahdesta post doc -jaksosta. Väiteltyään Jyväskylän yliopistossa evoluutiogenetiikasta hän tuli Tampereelle professori Laurie Kagunin ja professori Howard Jacobsin tutkimusryhmien yhteiseksi post doc -tutkijaksi. Samalla kylvettiin nykyisen tutkimuksen siemenet.
- He tutustuttivat minut mitokondriotutkimukseen. Noin neljän vuoden kuluttua aloin kiinnostua myös immunologiasta ja pääsin professori Mika Rämetin Kokeellisen immunologian tutkimusryhmään.
Sen jälkeen Salminen alkoi etsiä tutkimuspaikkaa, jossa voisi yhdistää mitokondriobiologiaa ja immunologiaa. Sopiva mahdollisuus löytyi Edinburghista.
Tampereelle Salminen palaa mielellään.
- Uuden Arvo- rakennuksen fasiliteetit ovat huippulaatua, ja siellä on hyvät kärpäslaboratoriot.
Toimikunta painotti laatua, pätevyyttä ja urakehitystä
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) myönsi viisivuotisen rahoituksen 25 uudelle akatemiatutkijalle. Toimikunta painotti akatemiatutkijoiden valinnassa hakemuksen korkean tieteellisen laadun ja hakijan pätevyyden lisäksi nousujohteista urakehitystä. Toimikunta arvioi myös hakijan mahdollisuuksia tieteen uudistamiseen rohkeiden avausten avulla.
Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen tänä vuonna noin 11 miljoonaa euroa.
Tehtäviin saatiin 144 hakemusta ja niistä rahoitettiin noin 17 prosenttia.
Kuva: Jonne Renvall
