Hyppää pääsisältöön

Uusi ajattelumalli tuo työelämässä tarvittavat taidot mukaan rakennusalan opetussuunnitelmaan

Julkaistu 28.9.2022
Tampereen korkeakouluyhteisö
TAMKin lehtori Katja Finnilä seisoo rakennustyömaalla.
Lehtori ja projektipäällikkö Katja Finnilä TAMKista vakuuttaa, että hankkeen ansiosta opiskelijat saavat paremmat mahdollisuudet työelämään lähtiessään.
Rakennustyömailla työnjohdolta ja työntekijöiltä edellytetään yhteispeliä ja hyvää pelisilmää. Työn sujuminen vaikuttaa työhyvinvointiin, työviihtyvyyteen, työtehoon, tuottavuuteen sekä työn kuormittavuuteen monin tavoin. Ammattitaidon lisäksi tarvitaan myös vuorovaikutus- ja organisointitaitoja.

Rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden työelämätaitoja ja niissä ilmeneviä puutteita on kartoitettu ja analysoitu nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja TTS Työtehoseura ovat yhdessä tehneet innovatiivista tutkimusta RAKAS - Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen -tutkimushankkeessa.

 — Työnjohdolta tarvitaan johtamistaidon lisäksi muutoksen ja ajankäytön ennakointia sekä kokonaisuuksien hallintaa. Työntekijöiltä vaaditaan puolestaan yhteistyö- ja ryhmätyötaitoja. Työelämässä tarvittavia taitoja kutsutaan metataidoiksi, kertoo rakennetun ympäristön ja biotalouden lehtori ja RAKAS-hankkeen projektipäällikkö Katja Finnilä Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Uraauurtavassa hankkeessa opetuksen arviointiin kehitettiin oma kehikko ja työelämävalmiuksia varten kehitettiin oma indikaattori sekä työkalu, jolla työnjohdon ja työntekijöiden työelämäosaamista voidaan arvioida. Tämän tyyppinen työkalu on tarpeen, sillä sellaista ei ennestään ole.

Opetussuunnitelmaan uusi ajattelumalli

TAMK kartoitti opetussisältöjä ja menetelmiä sekä sitä, millaisia puutteita opetustavoissa tai opetusmenetelmissä ilmeni työnjohdon kouluttamiseen liittyen. Työtehoseura keskittyi myös työntekijöiden metataitoihin. Heidän kohdallaan esiin nousivat kommunikoinnin ja ryhmätyötaitojen merkitys ja niiden osaamisvajeet. Hankkeen ansiosta metataitonäkökulma voidaan nyt huomioida ammattikorkeakouluopetuksessa ja opetussuunnitelman kehittämisessä.

—  Opetusmenetelmävalinnoilla voidaan vaikuttaa siihen, miten metataitojen oppimista voidaan tukea opetuksessa ja miten niitä voidaan harjoitella työelämää varten. Pedagoginen näkökulma tulee esiin erityisesti opetussuunnitelmia kehitettäessä, Finnilä sanoo.

Ajankäytön ja kokonaisuuksien hallinta korostuu työnjohdossa

Koronan tuomilta haasteilta ei täysin vältytty hankkeessa. Alun perin työnjohdon ja työntekijöiden haastattelut piti tehdä pääosin yrityksissä. Koronan vuoksi haastatteluja tehtiin myös osittain verkkokyselynä.

— Rakennusliitto tuli mukaan ja lähetti jäsenistölleen verkkokyselyitä. Vastauksia saatiin enemmän kuin haastattelujen avulla olisi saatu. Verkkokyselyyn osallistui noin 60 työnjohtajaa ja 740 työntekijää eri yrityksistä ja eri puolilta Suomea. Näiden lisäksi tutkimukseen sisältyi vertaisarviointia työnjohdon ja työntekijöiden välillä, kertoo Finnilä.

Työnjohtajat nostivat tärkeysjärjestyksessä päällimmäiseksi oman ja muiden työn ajankäytön suunnittelun. He nostivat esille työhön liittyvät organisointi- ja ongelmanratkaisutaidot, jotta tietoa voidaan analysoida ja soveltaa käytäntöön sekä hallita kokonaisuuksia. Työnjohtotasolla puutteita koettiin etenkin oman työn ja ajankäytön suunnittelussa ja hallinnassa sekä johtamisessa. Päätöksentekoon ja organisointiin liittyvissä taidoissa koettiin puutteita, samoin oman työn ja kokonaisuuksien hallinnassa ja ongelmanratkaisutaidoissa.

—  Nyt annamme opiskelijoille paremmat mahdollisuudet lähteä työelämään. Myös täydennyskoulutuksessa voidaan ottaa mukaan metataitonäkökulma. Metataitoja tarvitaan jokaisella alalla. Ne vaihtelevat työn luonteesta riippuen, mutta hankkeen tuloksia voi soveltaa alakohtaisesti myös muille aloille, rohkaisee Finnilä.

RAKAS-hanke toteutetaan TTS Työtehoseuran, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä vuosien 2020–2022 aikana. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Lisätietoa:

Lehtori Katja Finnilä, Rakennettu ympäristö ja biotalous, Tampereen ammattikorkeakoulu
katja.finnila [at] tuni.fi (katja[dot]finnila[at]tuni[dot]fi), p. 050 5910 670

 

Teksti: Arja Lundan
Kuva: Saara Lehtonen