Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että kunnan korjaushankkeet toteutetaan monesti vain osittaisina tai viiveellä, jolloin korjaustarpeet ja kustannukset kasvavat. Korjaamista hankaloittavat myös rakennusvirheet sekä haasteelliset tekniset ominaisuudet kuten riskirakenteet. Lisäksi kunnallinen toimintaympäristö sekä kuntien korjaushankkeisiin liittyvä epävarmuus aiheuttavat näihin hankkeisiin muista korjaushankkeista poikkeavia haasteita.
– Epäselvät tavoitteet, epäselvä päätöksenteko ja epäjohdonmukainen politiikka hankaloittavat hankkeiden toteutusta. Myös osaamisen puutteet korjaushankkeiden läpiviennissä aiheuttavat epätoivottuja lopputuloksia, Uotila toteaa.
Väitöskirja esittää kunnallisen korjaushankkeen kehittämiseksi pitkänaikavälin näkökulman korostamista korjausvaihtoehtoja tuotettaessa sekä hankkeiden päätavoitteiden ja -linjojen määrittelemistä korkeammilla hallinnollisilla portailla hanketason sijaan. Lisäksi lähtötietojen perusteellinen selvittäminen sekä eri korjausvaihtoehtojen rinnakkainen kehittäminen yhden jo aikaisessa hankevaiheessa päätetyn vaihtoehdon sijaan nähdään hyödyllisenä.
– Hankkeen alkuvaiheessa ei tulisi lyödä lukkoon yhtä ratkaisua, jonka mukaan hanketta lähdetään toteuttamaan, vaan avoimesti tutkia myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tällöin hankkeeseen liittyviä lähtötietojakin voidaan selvittää tasapuolisemmin, eikä vain tukemaan jo valittua ratkaisua. Näitä vaihtoehtoja voisi etsiä koko kiinteistökannasta sen sijaan, että keskitytään vain yhteen rakennukseen ja sen mahdollisuuksiin ja rajoituksiin, Uotila kertoo.
Väitöskirjan tulokset nostavat esiin kunnallisten korjaushankkeiden alkuvaiheen hallinnan haasteita ja voivat näin hyödyttää sekä kuntien rakennushankkeissa mukana olevia viranhaltioita että päättäjiä. Lisäksi esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää kunnallisten korjausrakennushankkeiden hallinnan kehittämiseen.
Diplomi-insinööri Ulrika Uotilan rakennustekniikan alaan kuuluva väitöskirja Managing the Early Project Phase of Municipal Building Refurbishment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 10.12.2021 kello 12 alkaen. Paikkana on Hervannan kampuksen sähkötalon auditorio SA203, Korkeakoulunkatu 3, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Jarek Kurnitski Tallinnan teknillisestä yliopistosta. Kustoksena toimii professori Arto Saari Tampereen yliopistosta. Väitöstilaisuus pidetään suomeksi.
Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (Panopto).
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2183-3.
Uusimman koronalinjauksen mukaan kaikkien yliopistoyhteisön ulkopuolisten tulee esittää väitöstilaisuuteen saapuessaan koronapassi ja henkilöllisyystodistus. Yliopiston henkilökunnan on esitettävä henkilökortti ja opiskelijoiden opiskelijakortti.
Kuva: Leo Janka