Väitös

Ulla Nivukoski: Laboratoriotestit elintapariskien arvioinnissa

Ulla Nivukoski
Elintapoihin liittyvät sairaudet aiheuttavat teollisuusmaissa merkittävän tautitaakan. Tavallisimmat elintavoista aiheutuvat riskit liittyvät alkoholin liikakäyttöön, tupakointiin, liikunnan puutteeseen, epäterveelliseen ruokavalioon ja ylipainoon. FM Ulla Nivukosken väitöstutkimuksen tulosten perusteella hyvin kohdennetut laboratoriotestit ovat hyvä työkalu elintavoista aiheutuvien terveysriskien arviointiin, haittojen ennaltaehkäisyyn ja potilaan seurantaan.

Tutkimuksen tulosten perusteella oikein kohdennettujen laboratoriotestien ja niistä laskettavien erillisten kudosvaurioita kuvaavien indeksien avulla voidaan todeta terveyshaittojen kehittymiseen viittaavia muutoksia jo varhaisessa vaiheessa, mikä voi auttaa myös interventioissa vakavien terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi.

Laboratoriotestit toimivat myös työkaluina, joita käyttämällä elintapariskit voidaan luontevasti ottaa puheeksi. Muutokset laboratoriotestien tuloksissa joko suotuisampaan tai huonompaan suuntaan saattavat motivoida potilasta kohti terveellisempiä elintapoja. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää niin käytännön potilas- ja neuvontatyössä kuin laadittaessa kansallisia suosituksia, joiden tavoitteena on väestötasolla ohjata terveellisempien elintapojen omaksumiseen ja niissä pysymiseen.   

Tutkimusaineistona käytettiin kansalliseen FINRISKI-väestötutkimukseen osallistuneita, yhteensä yli 20 000 perustervettä henkilöä, joiden iät vaihtelivat välillä 25–74 vuotta.

Tutkimukseen osallistuneet jaettiin edellisen 12 kuukauden alkoholinkäytön mukaan joko absolutisteihin tai Maailman terveysjärjestö WHO:n äskettäin määrittelemiin alkoholinkäytön riskikategorioihin: vähäisen, kohtalaisen, korkean ja erittäin korkean riskin kategoriaan.

Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten alkoholinkäyttötasojen yhteyttä maksan toimintaan, elimistön tulehdustilaan ja veren lipidistatukseen näitä kuvaavien biomarkkerien avulla: GT (gammaglutamyylitransferaasi), ALAT (alaniiniaminotransferaasi), CRP (C-reaktiivinen proteiini), kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli ja triglyseridit. Alkoholin kokonaiskulutuksen mukaan määräytyvä WHO:n riskikategoria oli melko lineaarisesti yhteydessä viitearvoista poikkeaviin GT-, ALAT- ja CRP-arvoihin. Kun osallistujat ryhmiteltiin sekä kokonaiskulutuksen että humalahakuisen juomisen tiheyden mukaan, havaittiin humalahakuisen juomisen nostavan jopa kokonaiskulutuksen perusteella vähäisen riskin kategoriaan kuuluvien henkilöiden maksaentsyymiaktiivisuuksia tilastollisesti merkitsevästi.     

Tutkimuksessa selvitettiin myös useiden erilaisten elintapariskitekijöiden – alkoholinkulutuksen, tupakoinnin, fyysisen passiivisuuden ja liikapainon – yksittäis- ja yhteisvaikutuksia maksan toimintaan, elimistön tulehdustilaan, veren lipidistatukseen sekä myös maksan rasvoittumista osoittavaan rasvamaksaindeksiin (FLI). Tuloksista havaittiin, että epäsuotuisien elintapojen lisääntyessä haittavaikutuksista kertovien biomarkkerien poikkeavat tulokset lisääntyvät jokseenkin lineaarisesti. Rasvamaksaan viittaava FLI-arvo (≥ 60) nousi myös voimakkaasti elintapariskipisteiden noustessa. Analysoitaessa riskitekijöitä erikseen vähäinen liikunta molemmilla sukupuolilla ja alkoholinkäyttö miehillä olivat keskeisiä yksittäisiä elintapatekijöitä nostamassa FLI-arvoa.

FM Ulla Nivukosken laboratoriolääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Separate and combined effects of lifestyle risk factors on biomarkers of liver function, inflammation and lipid status tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 23.4.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Esa Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Onni Niemelä Tampereen yliopistosta.

Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä. Linkki julkaistaan tällä sivulla myöhemmin.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1905-2

Kuva: Juha-Matti Nivukoski

 

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat