Hyppää pääsisältöön

Työterveyspsykologi ja väitöskirjatutkija Tino Karolaakso: ”Yritän elää opetuksieni mukaisesti”

Julkaistu 31.1.2022
Tampereen korkeakouluyhteisö
Tino Karolaakso
Pilottitutkimusta kymmenjärjestelmästä tekevä Tino Karolaakso on perehtynyt kattavasti terveyden, mielenterveyden ja työkyvyn tukemiseen yksilö- ja väestötasolla biologisista, sosiaalisista ja psykologisista näkökulmista. Niinpä Pirten työterveyspsykologina ja Tampereen yliopiston väitöskirjatutkijana toimiva Karolaakso onkin erinomainen lisä Tampereen korkeakouluyhteisön Kestävä aivoterveys -hankkeen monialaiseen asiantuntijatiimiin.

Erikoispsykologin tutkintoa suorittava Karolaakso tekee Tampereen yliopistossa väitöskirjatutkimusta sosioekonomisista ja alueellisista eroista työkyvyttömyyseläköitymisessä. Hän tuo Kestävä aivoterveys -hankkeeseen myös aikuispsykiatriassa ja Pirtessä karttunutta työterveyspsykologista ja terveyspsykologista osaamista.

”Aivotyön kuormittavuus koskettaa valtavaa määrää ihmisiä”

− Teen erikoispsykologian lopputyöni yhteistyössä hankkeen kanssa. Lopputyö laajeni luontevasti kokonaisvaltaisemmaksi yhteistyöksi. Minua kiinnostaa ja innostaa se, että hankkeessa perehdytään aivokuormitukseen työelämässä ja rakennetaan oikeita työvälineitä. Nykyisessä elinkeinorakenteessamme tietotyön, palvelutyön ja aivotyön rooli korostuu.

Karolaakson mukaan työuupumus ja kuormitustilat näkyvät sairauslomien määrän kasvussa.

Työuupumuksen diagnoosi ei oikeuta sairauspäivärahaan, joten siitä johtuvat sairauslomat voidaan kirjoittaa usein masennus-, ahdistus- tai akuutti stressireaktio -diagnooseilla.

− Meillä ei ole tieteellistä tutkimusnäyttöä siitä, että mielenterveyden häiriöt olisivat merkittävästi lisääntyneet väestötasolla viimeisten vuoden aikana. Ihmisillä on kuitenkin hyvin moniulotteisia uupumistiloja, ja stressi voi laukaista masennusjakson tai akuutin ahdistuneisuuden.

Väitöskirjaansa varten Karolaakso on tutkinut aihetta ja vertaillut eläköitymistä mielenterveyssyistä.

− Havaitsimme toimihenkilöiden kohonneen mielialahäiriö-eläköitymisen riskin verrattuna suorittavaa työtä tekeviin, kun koulutus-, tulotaso ja perhetilanne olivat samat. Toimihenkilöt siis eläköityivät useammin masennusdiagnoosilla kuin suorittavaa työtä tekevät. Tähän vaikuttavia tekijöitä ja elämänpolkuja on varmasti useita. Tulos voi ilmentää nykyistä psykososiaalisesti haastavaa työelämää ja kuormittavuutta tietotyöläisillä, Karolaakso arvioi.

Kymmenjärjestelmä on tapa hahmottaa käyttäytymistämme

Karolaakso pitää tärkeänä, että väestölle saadaan laajasti käyttöön aivotyön kuormittavuutta vähentäviä työkaluja. Pirten kautta hän tekee hankkeelle laadullista selvitystä työuupumuksen yksilöllisistä syistä sekä käyttäytymis- ja seurausketjuista opettajien näkökulmasta.

− Hyödynnän Tampereen yliopiston kliinisen psykologian professori Martti Tuomiston kehittämää kymmenjärjestelmää, jota ei ole aiemmin sovellettu työterveyteen. Se on malli, jolla voidaan luokitella ihmisten käyttäytymistä ja motivaatiota kymmeneen pääluokkaan. Käyttäytymistä ja sen syitä voidaan järjestää ketjuihin, joista voidaan hahmottaa esimerkiksi uupumistila, sitä edeltävät asiat ja työuupumukseen johtaneet syyt. Mallin avulla voidaan suunnitella kullekin henkilölle ihanteellinen interventio eli puuttuminen.

Karolaakso muistuttaa, että uupumisen syyt vaihtelevat.

− Taustalla voi olla vaikkapa tieto-ongelma taukojen tarpeellisuudesta. Syynä voi olla myös havaitsemisen ongelma; ihminen ei tunnista ylivireän kehonsa lähettämiä viestejä. Syyksi voi paljastua myös motivaatio-ongelma; motivaatio positiiviseen terveyskäyttäytymiseen on liian vähäinen tai jotkin tekijät, kuten vapaa-ajalla käytettävät päihteet, estävät palautumista.

Onko kymmenjärjestelmä avain sairauslomien vähentämiseen?

Kymmenjärjestelmän käyttäytymisketjujen kautta voidaan tunnistaa perimmäiset syyt ja niiden seuraukset.

− Pyrimme saamaan kymmenjärjestelmällä selville yksilöllisesti, mistä dominoiden kaatuminen lähtee liikkeelle. Näin voimme räätälöidä hoitoa; näistä keinoista juuri tämä ihminen voi hyötyä kohdistamalla paukut juuri tähän muutoskohtaan. Mikäli esimerkiksi perimmäisen syyn tunnistetaan olevan motivaatio-ongelmassa, voimme käydä yhdessä arvokeskustelua ja selvittää, mikä juuri tätä ihmistä motivoi, ja taklata samalla mahdollista välttelykäyttäytymistä.

Yksilöllä voi joskus olla rajalliset keinot puuttua kaikkiin käyttäytymistään sääteleviin seikkoihin, siksi myös biologiset ja ympäristöstä johtuvat syyt huomioidaan.

− Tutkin opettajilla laadullisesti käyttäytymisen ja käyttäytymisen puutteen ketjuja sekä niitä ketjuja, jotka voivat johtaa työuupumukseen. Hankkeessa teen selvityksen 3-5 opettajan kanssa. Teen raportin heidän anonymisoiduista tilanteistaan ja arvioin kymmenjärjestelmän sovellettavuutta tässä kontekstissa.
Karolaakso haluaa lisätä ymmärrystä aivokuormituksesta tietotyössä, ja tukea terveydenhuollon ammattilaisia juurisyiden löytämisessä.

− Kymmenjärjestelmä voi olla meidän vastauksemme siihen, mitä teemme lisääntyneille sairauslomille.

”Suurta viisautta on tunnistaa, mihin pystyn vaikuttamaan”

Tietotyössä vaatimukset ja työkalujen määrä ovat kasvaneet. Älylaitteet helpottavat työtä, mutta lisäävät ärsykkeitä ja nostavat nopeuksia työssä ja koko ihmiselämässä. Karolaakso muistuttaa, että tietotyö voi olla hyvin kuormittavaa kognitiivisesti ja antaa yllykettä asioiden tekemiseen samanaikaisesti.

− Toisaalta tietotyö on itsenäistä, mutta kyseessä on usein sidoksinen autonomia. Kaikki ovat valtavan itsenäisiä, mutta oman työn eteneminen on silti riippuvainen muista ja siitä, miten he edistävät omia töitään. Se, että työmme on myös hyvin sidoksissa muiden ihmisten itsenäisyyteen voi kuormittaa. Suurinta viisautta on tunnistaa ne asiat, joihin pystyy itse vaikuttamaan.

Jotta työ ei olisi rikki

Terveyden, mielenterveyden ja työkyvyn asiantuntijana Karolaakso yrittää elää niin kuin opettaa.

− Työpaineessakin on tärkeätä muistaa pitää riittävät tauot ja omat rajat sekä irtautua työstä vapaa-ajalla. Työpaikkojen pelisäännöt ja organisaatiokulttuuri tulee rakentaa tukemaan jaksamistamme. Monet meistä ovat liiankin tunnollisia, mutta työterveyspsykologin näkökulmasta kukaan ei saisi olla korvaamaton.

Karolaakso muistuttaa, että jos työ on rikki, ja ihminen ei jaksa, sairauslomalla voidaan tarvittaessa ensin pyrkiä elvyttämään ihmisen voimavaroja muutoksen toteuttamiseksi. Työhön paluun jälkeen työtä on muokattava kestäväksi. Ensisijaisesti työntekijän ja esimiehen tietysti tulisi saada koppia tilanteesta jo ennen kuin sairausloma on välttämätön.

Hän arvioi, että korona-aika on tehnyt tähän vielä oman pikantin lisänsä. Jos töitä tehdään kotona, irtautuminen ja rajanveto on vaikeampaa. Tietotyössä yksi suurimpia työelämätaitoja jaksamisen ja arvojen mukaisen elämän kannalta on työn rajaamisen taito olennaisiin ja epäolennaisiin. Toisinaan on myös uskallettava sanoa ei.

Karolaakso tähdentää, että myönteinen vaativuus voi olla myös voimavara.

− Työterveyspsykologin vastaanotolla voi keskustella, mikä on riittävän hyvä taso. Vaativuus voi kannustaa eteenpäin ja auttaa kokemaan mielekkyyttä työstä ja elämästä. Oikeissa olosuhteissa se on plussaa, mutta kuormittavassa elämänvaiheessa liiallinen vaativuus voi altistaa työuupumiselle.

Lisää yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Hankkeessa toimii kuusikko, joka edistää hankkeen yhteiskunnallista vaikuttavuutta valtakunnallisesti.

− Pohdimme sitä, miten saamme hankkeen tuottaman tiedon laajempaan keskusteluun. Avoimet webinaarit, media ja some ovat tärkeitä kanavia. Haluamme tavoittaa myös työnantajat ja päättäjät, jotta sairauslomia aiheuttava työuupuminen noteerataan yhteiskunnallisenakin ilmiönä. Pelkkä tietäminen ei riitä, vaan tieto pitää viedä käytäntöön ja päätöksenteon tueksi, Karolaakso painottaa.

Hän odottaa innolla oman konkreettisen ja laadullisen selvitystyönsä käynnistämistä.

− Olen iloinen siitä, että tapaan opettajia ja pääsen tekemään pilottitutkimusta kymmenjärjestelmän soveltuvuudesta. Aivoterveyden teemat niveltyvät väitöskirjani aiheeseen, ja saamme synergiaetuja myös Tampereen yliopiston RETIRE-hankkeeseen. Odotan konkreettista työtä asiakkaiden kanssa ja sitä, että pääsemme viemään näitä näkökulmia yhteiskunnalliselle tasolle – ja tuomaan niihin samalla myös inhimillistä näkökulmaa.

 

Väitöskirja-artikkeli:
Socioeconomic factors in disability retirement due to mental disorders in Finland Karolaakso, T., Autio, R., Näppilä, T., Nurmela, K., & Pirkola, S. (2020). Socioeconomic factors in disability retirement due to mental disorders in Finland. European Journal of Public Health, 30(6), 1218–1224.
https://doi.org/10.1093/eurpub/ckaa132

RETIRE-hankkeen tutkimusartikkeli:
Karolaakso, T., Autio, R., Näppilä, T. et al. Contextual and mental health service factors in mental disorder-based disability pensioning in Finland – a regional comparison. BMC Health Serv Res 21, 1081 (2021).
https://doi.org/10.1186/s12913-021-07099-4

Teksti: Hanna Ylli
Kuva: Essi Syrjälä