Väitös

Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa työelämässä tarpeellisia monikulttuurisia taitoja

Kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset haastavat työyhteisöjä, lähijohtoa ja asiakastyötä. Työnohjaus tarjoaa työelämäoppimisen tilan, jossa on mahdollista työstää, jäsentää ja hyödyntää kulttuurista moninaisuutta. Se edellyttää myös työnohjauksen toimijoilta tietoista otetta ja uudistumista, sanoo 15.8. väittelevä Aila Niemelä.

Monimuotoistumisen myötä on herännyt tarve pohtia, miten kulttuurinen ja kansallinen erilaisuus otetaan huomioon työelämässä ja työyhteisöissä ja miten siihen liittyviä kysymyksiä ja jännitteitä käsitellään. Tätä pohtivat erityisesti lähijohtajat sekä henkilöstöhallinnossa että myös monenlaisissa asiakastyössä ja asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät.

Monikulttuuriset taidot jäävät usein ulkokohtaiseksi tai niitä pidetään vain ulkomaalaistaustaisten asiantuntemuksen alueena. Oman toiminnan tarkasteluun ei aina ole halua tai uskallusta, vaan kulttuuri nähdään vain toisten toiminnan kautta.

– Monikulttuurisiin taitoihin saatetaan myös suhtautua joko välinpitämättömästi tai itsestäänselvyytenä. Ne ovat kansainvälisten tutkimusten mukaan kuitenkin kaikille tärkeää ammatillista osaamista, Aila Niemelä kertoo.

Henkilöstön ja työyhteisöjen osaamista voidaan vahvistaa erilaisilla työelämäosaamisen ja aikuiskoulutuksen keinoilla. Itsekin työnohjaajana toimiva Niemelä kuvaa väitöstyössään työnohjauksen yhdeksi sellaiseksi menetelmäksi. Sen avulla pyritään lisäämään esimerkiksi henkilöstön tai lähijohtajan ammatillista kasvua, tutkimaan ja kehittämään työkäyttäytymistä ja työprosesseja sekä rakentamaan toimivaa vuorovaikutusta, yhteistoimintaa ja työhyvinvointia työyhteisössä.

– Kun toimitaan kulttuurisesti monimuotoisessa työympäristössä, on tärkeää kehittää entisestään sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja, lisätä ymmärrystä kulttuurisesta kokonaisuudesta ja kontekstista sekä omasta että toisen näkökulmasta ja kyetä tiedostamaan omat erilaisuuteen liittyvät emotionaaliset prosessinsa, Niemelä kiteyttää.

Työnohjaajan rooli ja osaaminen keskeistä

Aila Niemelä halusi tutkimuksessaan selvittää, miten työnohjaus toimii nimenomaan monikulttuuristen taitojen edistäjänä. Hän kartoitti kerronnallisesti lähestyen työnohjaajien kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten kulttuurisia kysymyksiä käsitellään työnohjauksessa, miten työskentely muuttaa ohjattavien ajatusmaailmaa tai toimintaa sekä miten työnohjaajat arvioivat omaa toimintaansa ja osaamistaan kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyvissä tilanteissa.

Kaksivaiheisesti kerätyn aineiston perusteella ilmeni, että kulttuurinen monimuotoisuus herättää epävarmuutta ja epätietoisuutta myös työnohjauksessa ja työnohjaajissa. Kulttuurinen ulottuvuus sivuutetaan helposti eikä sen merkitystä aina havaita. Työnohjauksen aikaansaamaa muutosta on siten myös vaikea arvioida. Monikulttuurisuuteen liittyviä käsitteitä tulisi tietoisemmin ja rohkeammin avata. Tasapainottelu sen välillä, milloin kulttuurista moninaisuutta on syytä korostaa, milloin taas häivyttää, on yksi ilmeisen vaativa taito. Työnohjaajan rooli ja osaaminen on työskentelyn kannalta olennaista.

– Työnohjauksen hyöty perustuu kohtaamiseen, prosessinomaisuuteen ja kehittämisorientaatioon. Siinä on työelämässä vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyvissä kysymyksissä myös työnohjaajien omaan monikulttuuriosaamiseen on tarpeen panostaa perus- ja täydennyskoulutuksessa, Niemelä arvioi.

Aila Niemelä (ent. Wallin) on syntyisin Kittilästä. Hän on toiminut pitkään Awailable Consulting - yrityksessään henkilöstön sekä työyhteisöjen kehittämisen ja kouluttamisen tehtävissä muun muassa Riihimäeltä, Vantaalta ja Turusta käsin.

KM Aila Niemelän kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Työnohjaus monikulttuuriosaamisen edistäjänä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa torstaina 15.8.2019 klo 12 Virta-rakennuksen auditoriossa 109, Åkerlundinkatu 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Sauli Puukari Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena dosentti Johanna Annala Tampereen yliopistosta.

Väitöskirjaan voi tutustua verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1149-0

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 1.8.2019