Tutkimus

Työmarkkinat eriytyivät Pohjoismaissa

Jouko Nätti/ Kuva: Jonne Renvall
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti (1954– 2020) tunnettiin tilastollisista työelämätutkimuksistaan. Hänen työnsä tuloksia on mukana Työterveyslaitoksen syksyllä julkaisemassa työaikoja ja terveyttä koskeneessa tutkimushankkeessa.
Pohjoismaiden työmarkkinat ovat eriytyneet viimeisen 20 vuoden aikana siten, että työtuntien määrä on laskenut Tanskassa ja Norjassa, kun taas Suomessa ja Ruotsissa työtuntien ja osa-aikatyön määrä on pysynyt vakaana.

Pohjoismaiden työaikoja tutkittiin sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätin johtamassa tutkimuksessa, jonka tulokset ovat osa Työterveyslaitoksen äsken julkistamaa tutkimushanketta Työajat, terveys, hyvinvointi ja työelämään osallistuminen.

Helmikuussa 2020 menehtynyt Jouko Nätti tunnettiin työelämän tutkimuksen huippuasiantuntijana, jonka useille vuosikymmenille ulottuneet työolo- ja ajankäyttöanalyysit perustuivat eurooppalaisiin ja kotimaisiin tilastollisiin aikasarja- ja seuranta-aineistoihin.

Jouko Nätin yhdessä Aart-Jan Riekhoffin ja Oxana Krutovan kanssa toteuttama tutkimus Pohjoismaiden työajoista perustui Euroopan työvoimatutkimuksen aineistoon, johon kuului 730 133 henkilön työaikatiedot vuodesta 1996 vuoteen 2016.

Työtuntien kehitys Pohjoismaissa 1996–2016

Työtunnit-graafi
Suomessa ja Ruotsissa työtyöntien määrä on pysynyt vakaana, mutta Tanskassa ja Norjassa niiden määrä on laskenut. Tanskassa lasku on ollut kaikkein jyrkin. Grafiikka artikkelista ”Working-hour Trends in the Nordic Countries: Convergence or Divergence?” (Riekhoff, Krutova, Nätti 2019.)

Erot johtuvat osa-aikatyöstä ja nuorisotyöttömyydestä

Työtuntimäärien erot Pohjoismaiden välillä ovat seurausta muutoksista Tanskan ja Norjan työmarkkinoilla. Työtuntien määrä laski Tanskassa vuoden 2005 jälkeen ja Norjassa 2000-luvun alkupuoliskolla, mutta Norjassa kehitys on sen jälkeen vakiintunut.

Kasvaneet erot johtuvat osa-aikatyön kasvusta Norjassa ja Tanskassa sekä nuorimman, 15–29-vuotiaiden ikäluokan työttömyydestä. Tanskassa opintoetuisuuksien tiukentaminen on lisännyt osa-aikatyötä. Myös nuorten vähimmäispalkkojen alentaminen on muuttanut heidän työmarkkina-asemaansa.

Myös Norjassa työtuntien väheneminen selittyy osin muutoksella nuorimmassa ikäluokassa, vaikka nuorten työtuntien määrä ei siellä ole laskenut yhtä jyrkästi kuin Tanskassa. Norjassa talouskriisin vaikutukset olivat suhteellisen lieviä. On mahdollista, että Norjassa merkittävä osa nuorista pysyi kauemmin koulutuksessa.

Suomessa vähiten osa-aikatyötä

Sukupuolten välinen ero työajoissa on samanlainen kaikissa Pohjoismaissa siten, että miehet tekevät naisia enemmän työtunteja. Ero lieveni siten, että naisten työtuntien määrä väheni hitaammin kuin miesten. Selvimmin ero kapeni Ruotsissa, jossa miesten työntunnit vähenivät ja naisten lisääntyivät.

Sukupuolten välinen ero osa-aikatyössä lieveni, koska miesten osa-aikatyö lisääntyi ja naisten osa-aikatyö väheni Norjassa ja Ruotsissa.

Tanska on osa-aikatyön Pohjoismaiden mestari, jossa osa-aikatyön määrä kasvoi tutkimusjaksolla huomattavasti, kun taas muissa maissa sen osuus pysyi lähes ennallaan.

Suomessa sekä miehet että naiset tekevät Pohjoismaista vähiten osa-aikatyötä. Ruotsissa ja Norjassa osa-aikatyötä tehdään Suomea enemmän, ja miesten ja naisten välinen ero osa-aikatyön määrässä on suurempi.

Sukupuolten eriarvoisuus kasvaa kotitalouksissa

Tutkimus osoittaa useita rakenteellisia muutoksia, jotka voivat selittää sukupuolieron kaventumista työtuntien määrässä. Naisten koulutustaso kasvoi huomattavasti 20 vuoden tutkimusjakson aikana. Naisten korkeakoulutus on tuonut heidän ulottuvilleen entistä laajemman valikoiman uusia ammatteja, edistänyt heidän työuraansa ja lisännyt heidän työtuntejaan.

Miesten siirtyminen maataloudesta ja teollisuudesta palvelusektorin työtehtäviin osuu samaan aikaan heidän työaikansa lyhenemisen ja lisääntyvän osa-aikatyön kanssa.

Naimisissa olevien naisten työtunnit lisääntyivät ja osa-aikatyö väheni verrattuna naimattomiin naisiin muissa Pohjoismaissa paitsi Suomessa. Naimisissa olevilla miehillä muutoksia ei havaittu.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että sukupuolten välinen epätasa-arvo kotitaloudessa on kasvussa. Tulokset osoittavat, että naimisissa olevat naiset tekevät enemmän työtunteja, kun taas naimisissa olevat miehet eivät vähennä työtunteja ja ota enempää vastuuta kotitöistä.

Euroopan taloudet eivät toimi 24/7-periaatteella

Euroopasta ei löydy 24/7-periaatteella toimivaa taloutta, jos mittarina käytetään epäsosiaalisten työaikojen esiintymismääriä.

Aart-Jan Riekhoff, Oxana Krutova ja Jouko Nätti löysivät tutkimuksessaan eri maiden väliltä laajan variaation epäsosiaalisia työaikoja, jotka nimensä mukaisesti hankaloittavat sosiaalista kanssakäymistä ja työn ja perheen yhteensovittamista.

Epäsosiaaliset työajat eivät tässä tutkimuksessa liittyneet vuoro- tai yötyöhön, jonka vahingolliset vaikutukset terveyteen tunnetaan jo aiempien tutkimusten perusteella. Tämän tutkimuksen yleisimmät epäsosiaaliset työajat sijoittuivat iltaan ja lauantaipäiville.

Tutkimus perustuu Euroopan työvoimatutkimuksen vuoden 2016 aineistoon, joka kattaa 28 EU-maata. Aineistossa olivat mukana myös Islanti ja Norja, jotka kuuluvat Euroopan vapaakauppa-alueeseen.

Euroopan maissa keskimäärin hieman yli yksi kolmesta työtekijästä työskenteli epäsosiaalisina työaikoina. Liettuassa heitä oli yksi neljästä, Kreikassa joka toinen.

Epäsosiaaliset työajat keskittyvät tietyille aloille hotelli- ja ravintolatyöhön sekä sosiaali- ja terveysalalle. Vuorotyö on yleistä teollisuudessa ja rakennuksilla, kun taas maataloudessa lauantai- ja sunnuntaityöt ovat yleisiä.

Yleisiä epäsosiaaliset työajat ovat vähän koulutusta vaativissa palvelutehtävissä. Miehillä on naisia suurempi riski työllistyä epäsosiaalisia työaikoja vaativiin tehtäviin. Naimisissa olevat tekivät epätodennäköisimmin tällaisia tehtäviä.

Epäsosiaaliset työajat liittyvät tiettyihin elämänvaiheisiin kuten nuoreen ikään ja naimattomuuteen. Maahanmuuttajataustaisilla on niihin kantaväestöä suurempi riski. Korkea koulutus ja korkea ammattitaito vähentävät niiden todennäköisyyttä. Yleisimpiä epäsosiaaliset työajat ovat uusissa EU-maissa.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Aart-Jan Riekhoff, Oxana Krutova, Jouko Nätti: Working-hour Trends in the Nordic Countries: Convergence or Divergence. Nordic journal of working life studies 2019.

Aart-Jan Riekhof, Oxana Krutova, Jouko Nätti: The 24/7 economy and working unsocial hours in Europe. Examining the influence of labor market dualization, collective bargaining and product market regulation. Economic and Industrial Democracy, 2019.

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen loppuraportti: Working hours, health, well-being and participation in working life.

 

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset