Tutkimusryhmä Sarjis tutkii saavutettavuuden lisäämistä sarjakuvan keinoin
Tutkimusryhmään kuuluvat Eliisa Pitkäsalo (käännöstiede), Laura Kalliomaa-Puha (sosiaalioikeus), Anne Ketola (käännöstiede), Vaula Haavisto (kasvatustiede), Kirsi Günther (sosiaalityön tutkimus), Mira Kainulainen (käännöstiede) ja Jan Pitkäsalo (piirtäjä).
Sarjiksella on käynnissä kaksi rinnakkaista tutkimushanketta: Graphic Justice – Oikeutta sarjakuvan keinoin ‑hanke, jota rahoittaa Suomen Akatemia sekä Word to image – Sanasta kuvaksi ‑hanke, jota rahoittaa Koneen Säätiö.
Hankkeissa tarkastellaan, miten esimerkiksi sopimusten tai hallinnollisten tekstien ymmärrettävyyttä voidaan parantaa sarjakuvan keinoja hyödyntäen. Hankkeet pyrkivät edistämään yhdenvertaisuutta tuottamalla sarjakuvaversioita tekstimuotoisista asiakirjoista, tarkastelemalla sarjakuva-asiakirjojen oikeudellista pätevyyttä ja kartoittamalla, parantaako sarjakuvaformaatti asiakirjojen ymmärrettävyyttä ja asiakkaiden sosiaalisten ihmisoikeuksien toteutumista.
Alun perin sarjakuvasopimukset on kehittänyt Robert de Rooy. De Rooy on Sarjiksen yhteistyökumppani ja sarjakuvasopimuksia tuottavan Creative Contracts -yrityksen perustaja.
Sarjakuva- ja tekstiasiakirjat ovat toistensa vastinparit
Sarjakuva-asiakirja tarkoittaa tekstimuotoisesta asiakirjasta tehtyä sarjakuvaversiota, esimerkiksi sopimusta, jossa osapuolet on kuvattu sarjakuvahahmoina. Kuvissa käydään läpi asiakirjan sisältö vuorovaikutuksen ja yksinkertaistetun tekstin avulla.
– Sarjakuvamuotoinen asiakirja on mikä tahansa asiakirja, joka on muokattu sarjakuvaksi. Asiakirjan sisältö säilyy samana, vaikka osa sisällöstä ilmaistaan visuaalisessa muodossa. Asiakirjassa on kuitenkin aina sisältöjä, jotka on ilmaistava verbaalisesti, jotta asiakirja olisi laillisesti pätevä. Siksi verbaalista ja visuaalista sisältöä yhdistävä sarjakuva sopii erinomaisesti, kun asiakirjasta tehdään saavutettavampi eli helpompi ymmärtää ja myös muistaa, kertoo Graphic Justice – Oikeutta sarjakuvan keinoin hankkeen johtaja Eliisa Pitkäsalo.
– Asiakirjan muokkaaminen sarjakuvaksi ei kuitenkaan takaa automaattisesti sitä, että asiakirjasta tulee saavutettava. Esimerkiksi eri kulttuureissa kuva ja symbolit voidaan ymmärtää eri tavoin. Myös lukusuunta vaihtelee kulttuurista toiseen, mikä vaikuttaa sarjakuvan sisällön ymmärtämiseen. Siksi on tärkeää tutkia, miten asiakirjoja kannattaa visualisoida eri kohderyhmille sopiviksi, Pitkäsalo jatkaa.
– Tiedetään, että oikeudellisia asiakirjoja on usein vaikea ymmärtää. Viranomaiskieli on monesti hankalaa ja vilisee erilaisia ammattilaistermejä. Sarjakuva-asiakirja on yksi tapa lisätä saavutettavuutta ja varmistaa, että ihmiset ymmärtävät, mitä heidän asiakirjoissaan kerrotaan, sanoo Sanasta kuvaksi – Word to image -hankkeen johtaja Laura Kalliomaa-Puha.
Asiakirjan visuaalisesta muodosta voivat hyötyä kaikki
Tähän mennessä sarjakuvamuotoisia asiakirjoja on Suomessa kehitetty esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton sekä erään kunnan kotihoidon palvelujen tarpeisiin. Formaatti on siis Suomessa tuore ja sarjakuva-asiakirjoja on tutkittu tai käytetty täällä vielä hyvin vähän.
– Periaatteessa kuka tahansa voi hyötyä sarjakuva-asiakirjasta ja se voi kannustaa esimerkiksi lukemaan asiakirjan sisällön tarkemmin. Erityisen hyödyllinen sarjakuva-asiakirja voi olla esimerkiksi lukutaidottomalle ihmiselle, henkilölle, jolla on jokin tekstin ymmärtämistä vaikeuttava sairaus tai asiakkaalle, joka ei puhu asiakirjan kieltä kovin hyvin, Kalliomaa-Puha pohtii.
– Visualisoiminen voi auttaa ketä tahansa hahmottamaan ja muistamaan paremmin asiakokonaisuuksia, mutta se voi auttaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia. Sarjakuvaa voidaan käyttää käytännössä aina, kun on tarpeen kertoa hankalasti ymmärrettävistä asioista sellaisille kohderyhmille, jotka eivät syystä tai toisesta ymmärrä kirjoitettua tekstiä, kuvailee Pitkäsalo.
– Sarjakuva-asiakirjat voivat auttaa ihmisiä pääsemään oikeuksiinsa – ymmärtämään omat oikeutensa, tunnistamaan heille tarkoitetut palvelut ja hakemaan niitä sekä tulemaan osallisiksi omissa asioissaan. Asiakirjat auttavat ihmisiä ottamaan kantaa omiin asioihinsa, tiivistää Kalliomaa-Puha.
Sarjiksen Accessibility and access to justice with comics -seminaari saavutettavuusviikolla
Tutkimusryhmä järjestää torstaina 24.11. Accessibility and access to justice with comics ‑seminaarin osana Tampereen korkeakouluyhteisön saavutettavuusviikkoa. Tilaisuudessa Sarjis esittelee omaa tutkimustaan, mutta mukana on myös nimekkäitä vieraita: sarjakuvasopimusten kehittäjä Robert de Rooy sekä ennakoivan oikeusajattelun uranuurtajat Gerlinde Berger-Walliser ja Helena Haapio.
Ilmoittaudu seminaariin paikan päälle 13.11.2022 mennessä.
Ilmoittaudu seminaariin etänä 21.11.2022 mennessä.
