Tutkimusaineistojen avaaminen tukee kestävää kehitystä
Mitä kestävällä kehityksellä oikeastaan tavoitellaan? Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.
Yhdistyneiden Kansakuntien Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma (Agenda 2030) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa ympäristö, talous ja ihminen otetaan huomioon tasavertaisesti. Myös tutkimusrahoittajat, kuten Suomen Akatemia ja Horizon Europe, ovat sitoutuneet kestävän kehityksen periaatteiden edistämiseen. Suomen Akatemialla kestävän kehityksen periaatteet nivoutuvat keskeisesti vastuullisen ja avoimen tieteen kysymyksiin. Tieteen ja tiedon avoimuudella on siten keskeinen rooli maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa.
Miten tutkimusaineistojen avulla voisi sitten osallistua kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen? Ilmeisenä ratkaisuna on tietenkin avata omat tutkimusaineistot luotettavassa, pitkäaikaissäilytykseen tähtäävässä arkistossa, jolloin avattua aineistoa on mahdollista hyödyntää muissa tutkimuksissa. Tämä on kestävän kehityksen näkökulmasta ekologista “kierrätystä”, mutta myös taloudellista, aikaa ja resursseja säästävää, kun uuden datan tuottamiseen käytetyssä ajassa ja kustannuksissa on mahdollista säästää. Kaikille avoin data on tarvittaessa myös usean eri sektorin käytössä, eikä sidottu puhtaasti tutkimusmaailman tarpeisiin. Avoimessa datassa aineiston laadulla ja sen vastuullisella hallinnalla on keskeinen rooli, sillä eettisesti kestämätön, huonolaatuinen aineisto ei tosiasiallisesti ole kovin käyttökelpoista.
Avoimilla aineistoilla kohti saavutettavampaa ja demokraattisempaa tietoa?
Vastuullisesti tuotetut ja avatut, kaikille avoimet aineistot ovat olennainen osa tasa-arvoisessa ja demokraattisessa pääsyssä tiedon lähteille. Jo avoimen tieteen periaatteisiin on sisäänrakennettuna näkökulma tiedon mahdollisimman laajasta saavutettavuudesta. Pääsy avoimen aineiston äärelle korostuu erityisesti kehittyvien maiden kohdalla, mutta avoimuuden kohdalla tulee huomioida kuitenkin esimerkiksi teknologian eritahtisuus. Pitkälle digitalisoituneessa Pohjolassa voi olla haasteellista hahmottaa, etteivät meidän arkipäivän IT-ratkaisumme ja alustamme ole peruskauraa kaikkialla. Erityisesti digitaalinen avoin aineisto liikuskelee tietojärjestelmistä toiseen, joka globaalin ja yhdenvertaisen käytön mahdollistamisen näkökulmasta tulee huomioida. Yhtenä haasteena varmasti onkin, kuinka avoimia aineistoja ja niiden hyödyntämistä tukevat infrastruktuurit on mahdollista rakentaa ja ylläpitää siten, että aineistojen tasa-arvoinen saavutettavuus mahdollistetaan. Lisäksi datan demokraattisen tuottamisen ja hyödyntämisen kohdalla tavoite ei ole se, että kehittyneet maat ovat ensisijaisesti datan tuottajia ja muut niiden käyttäjiä, vaan mahdollisuus tuottaa ja avata aineistoja tulisi senkin olla globaalisti mahdollista kaikille.
Sekä avoimen tieteen, kestävän kehityksen ja tutkimusaineistojen avoimuuden ajureina on kulttuurin muutos niin akateemisessa maailmassa kuin laajemmin yhteiskunnassa maailmanlaajuisesti. Tavoitteena on haastaa ajattelu- ja toimintatapoja kohti kestävämpää ja avoimempaa tulevaisuutta. Omien tutkimusaineistojen arvon ymmärtäminen, aineistojen eettisen hallinnan toteuttaminen sekä aineistojen vastuullinen avaaminen ovat tutkimuksen käytännön työn kannalta keskeisiä perusasioita, joita toteuttamalla voi itse edesauttaa kestävämmän ja avoimemman maailman rakentumista.
Lisätietoa aineistojen vastuullisesta hallinnasta:
- Aineistonhallinnan koulutukset
- Tutkimusaineistojen hallinta -opas
- Datapalvelun verkkosivut
- Ota yhteyttä: researchdata [at] tuni.fi
Tällä viikolla vietetään kansainvälistä Open Access -viikkoa.
