Väitös

Tutkimus löysi uusia verkkokalvon uudismuodostusta sääteleviä geenejä

Maria Vähätupa
Angiogeneesi eli verisuonten uudismuodostus on välttämätöntä kudosten normaalille kehitykselle. Useissa sairauksissa, kuten monissa silmän verkkokalvon sairauksissa ja syövissä, verisuonet alkavat kasvaa hallitsemattomasti ja sairaaseen kudokseen muodostuu haitallista uudisverisuonitusta. Filosofian maisteri Maria Vähätuvan väitöskirjassa on tutkittu eri geenien merkitystä verkkokalvon angiogeneesin säätelyssä käyttäen hyväksi erilaisia sairausmalleja.

Useissa näkökykyä heikentävissä ja jopa sokeuteen johtavissa silmänpohjan sairauksissa, kuten keskosen verkkokalvosairaudessa ja diabeettisessa retinopatiassa, lopullinen näön menetykseen johtava tekijä on verisuonten uudismuodostus.  Uudisverisuonet ovat hauraita ja vuotavia, ja ne aiheuttavat verenvuotoja ja lopulta verkkokalvon arpeutumisen. Uudissuonten kasvua estäviä lääkeaineita on käytössä, mutta uusia, tehokkaampia ja entistä spesifisempiä lääkeaineita tarvitaan.

Vähätuvan väitöskirjatutkimuksessa saadaan uutta tietoa angiogeneesin säätelystä verkkokalvolla. Väitöskirjatyössä on tutkittu erityisesti R-Ras-, furiini- ja syndekaani-4 -geenien roolia verkkokalvon angiogeneesin säätelyssä normaalin kehityksen aikana ja kokeellisissa verkkokalvon sairausmalleissa.

Väitöskirjan osana on tehty tähän asti kattavin ja laajin kartoitus verkkokalvolla tapahtuvista muutoksista proteiinien ilmentymisessä kokeellisessa verkkokalvon uudissuonituksen sairausmallissa. Tutkimuksessa löydettiin useita uusia proteiineja, jotka saattavat olla avainasemassa verkkokalvon uudissuonituksen etenemisessä. Kokeellisista sairausmalleista saatujen tulosten merkitystä ihmisten sairauksissa selvitettiin tutkimalla uudissuoninäytteitä, jotka oli kerätty vaikeaa diabeettista retinopatiaa sairastavilta potilailta verkkokalvo- ja lasiaisleikkauksen yhteydessä.

Vähätuvan väitöskirja on perustutkimusta, joka tuo uutta tietoa silmäsairauksien etenemisestä. Saavutettuja tuloksia voidaan mahdollisesti käyttää hyödyksi kehitettäessä uusia lääkeaineita silmäsairauksiin, joissa on haitallista verisuonten uudismuodostusta.

Maria Vähätupa on kotoisin Tampereelta ja työskentelee nykyisin Kuopiossa silmäsairauksiin erikoistuneessa lääkekehityspalveluita tarjoavassa yrityksessä.

Filosofian maisteri Maria Vähätuvan väitöskirja Regulation of angiogenesis: Role of R-Ras, furin and syndecan 4 in retinal angiogenesis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 20.9.2019 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen keltaisessa luentosalissa, F025, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Pipsa Saharinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Tero Järvinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1215-2

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 10.9.2019