Hyppää pääsisältöön

Tutkimus: Kansainvälisten ihmisoikeusvalvontajärjestelmien seurantaa on tehostettava kansallisella tasolla

Julkaistu 28.2.2022
Tampereen yliopisto
Suomen ja EU:n liput saloissa
Suomessa on tehostettava kansainvälisten ihmisoikeussopimusten seurantaa, todetaan 28. helmikuuta julkaistussa tutkimuksessa. Kansallisen täytäntöönpanon hitaus on osoittautunut ongelmaksi erityisesti tehokkaiden eurooppalaisten valvontajärjestelmien kohdalla. Tehostaminen edellyttää, että valtioneuvoston ja eduskunnan on käsiteltävä säännöllisesti Suomea koskevat kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten ratkaisut ja suositukset.

Euroopan neuvoston kahdeksan ihmisoikeussopimuksen kansallista täytäntöönpanoa ja seurantaa selvittäneen Tampereen yliopiston tutkijaryhmän mukaan niin lainvalmistellussa kuin lakien soveltamisessa edellytetään entistä aktiivisempaa ihmisoikeusvalvontaelinten tulkintakäytännön seuraamista.

Selvityksen mukaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusten ja niiden valvontajärjestelmien tunnettavuutta on parannettava. Raportissa pidetään perusteilla olevaa sopimusvalvontaelinten suositusten tietopankkia ratkaisuna kannanottojen tunnettavuuden parantamisessa. Selvityksessä korostetaan ministeriöiden vastuuta ja valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkoston roolia ihmisoikeusvelvoitteiden täytäntöönpanossa ja koordinoinnissa.

Selvityksen mukaan ihmisoikeussopimusten vaikutuksia on tutkittava säännöllisesti. Tutkimusta pitää kohdentaa teemoihin, jotka nousevat esille niin kansallisten ihmisoikeusvalvojien kuin kansainvälisten sopimusvalvontaelinten ratkaisuista ja suosituksista. Isoilla yhteiskunnallisilla ongelmilla on kiinteä yhteys kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Raportti: Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusten kansallinen täytäntöönpano ja seuranta

Lisätietoja:
Julkisoikeuden professori Jukka Viljanen, Tampereen yliopisto,
jukka.viljanen [at] tuni.fi