Hyppää pääsisältöön

Tutkimus: Aika siirtyä työn sosiaalisesti kestävään robotisointiin

Julkaistu 4.11.2021
Tampereen yliopisto
Robotin käsi.
Kuva: Tara Winstead / Pexels.com
Robottien käyttö työpaikoilla lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä palkkaansa, mutta psykologisten perustarpeiden toteutuminen ja työn mielekkyys tulevat haastetuiksi. Tämä käy ilmi Tampereen yliopistossa juuri valmistuneesta tutkimusraportista. Lisäksi työsuhteiden sopimuksellinen polarisaatio eli työmarkkina-aseman eriytyminen on lisännyt työttömyysriskejä epätyypillisissä työsuhteissa oleville työntekijöille.

Raportin laatija on Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimushanke USUTE (Uuden sukupolven teknologiat ja niiden hyväksyntä työpaikoilla). USUTE perustettiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin siitä, millaisena uuden teknologian ja robottien käyttö työpaikoilla näyttäytyy työntekijöille ja eri ammattiryhmien edustajille eri aloilla ja erilaisissa työpaikoissa.

– Saamiemme tulosten mukaan yksitoikkoinen ja robotisoitu työ on selkeä riski koetulle työtyytyväisyydelle, ja erilaisten tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöönotto lisää koettua työttömyyden uhkaa, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, sosiologian emeritusprofessori Harri Melin.

Työntekijän osallistuminen organisaation kehittämiseen on raportin johtopäätösten mukaan tärkeä tekijä teknologisten muutosten hyväksymisen, toteuttamisen ja lopputulosten kannalta.

– Työpaikkojen laadullinen kehittäminen, kuten luottamuksen rakentaminen, riskien välttäminen ja tiedon jakaminen, ovat keinoja, joilla voidaan vahvistaa organisaatioiden muutosvalmiutta ja poistaa robotteihin, tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyviä epäluuloja.

Raportti suosittelee robotisoinnin yhteissuunnittelua työpaikolla

Tutkimusryhmä toteaa raportissaan, että työntekijöiden psykologiset perustarpeet jäävät usein huomioimatta työtä robotisoitaessa. Työtyytyväisyyden säilyttämiseksi teknologiset muutokset olisi toteutettava siten, että työssä säilyy riittävä vaihtelevuus ja autonomia. Materiaaliset tarpeet tulevat robotisoiduilla työpaikoilla kohdatuiksi paremmin esimerkiksi tulospalkkioiden muodossa.

Raportti suosittelee kehitystoimenpiteinä robotisoinnin yhteissuunnittelun ottamista osaksi yhteistoimintamenettelyjä, tuottavuushyötyjen ja mahdollisten työllisyysriskien jakamista sekä riittävän ajan varaamista oppimiselle ja työnohjaamiselle.

Tutkimuksen empiirisenä pääaineistona hyödynnettiin Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimusta, johon oli ensi kertaa sisällytetty robotiikkaa ja tekoälyä koskeva osio.

Tavoitteena oli saada tilastollista, suomalaiseen työntekijäväestöön yleistettävää tietoa muun muassa koetusta teknologisen työttömyyden uhasta, työelämän polarisoitumisesta hyviin ja huonoihin työmarkkina-asemiin, robotisointiin liittyvistä motivaatiopsykologisista tekijöistä sekä robotisoinnin vaikutuksesta työtyytyväisyyteen.

Työn voi katsoa olevan hyvin robotisoitu, jos sen jälkeen työntekijät pitävät työtään merkityksellisenä ja mielekkäänä. Sosiaalisesti kestävä robotisointi edellyttää kuitenkin entistä tarkempaa muutosjohtamista, joka mahdollistaisi työtehtävien moninaisuuden ja työn motivoivuuden myös muutoksen jälkeen.

Hanketta ovat olleet rahoittamassa Työsuojelurahasto, Teknologiateollisuus sekä ammattiliittot SuPer, JHL ja Teollisuusliitto.

Julkaisu:
Side robottiin syntyy osallistumisesta.
Melin, Harri; Laakso, Kalle; Krutova, Oxana; Turja, Tuuli; Koistinen, Pertti; Särkikoski, Tuomo (2021).

Tutkimusraportti luettavissa sähköisesti julkaisuarkisto Trepossa

Lisätietoa tutkimusryhmästä ja -hankkeesta:
research.tuni.fi/wrc/usute/

Lisätietoja:
Harri Melin
harri.melin [at] tuni.fi
050 420 1526